joiden avulla on saatu tietoa eri muistisysteemien kestosta ja kapasiteetista (ja laadusta).
Muistikysymyksissä vaarana on se, että opiskelija yksinkertaisesti vain toistaa tietonsa muistin monivarastomallista: " On sensorista muistia, työmuistia ja säilömuistia". Näistä hän voi kertoa jotain yksityiskohtiakin. Nyt kuitenkin kysytään, MILLAISET KOEASETELMAT OVAT TODISTANEET näiden eri laatuisten muistien olemasta.
MUISTITUTKIMUKSIA
- sarja-asemakäyrä s. 98-99
- Sperlingin koe (kirjainmatriisikokeet) -> SENSORISEN MUISTIN OLEMASSAOLO
- Petterson & Petterson (rekkarit + häirintätehtävä) -> TYÖMUISTIN KESTO JA KAPASITEETTI
- Bartletin kokeet: MUISTIN KONSTRUKTIIVISUUS
· Piirretään ärsykekuviosta -> muisti on konstruktiivinen eli yksilön omat sisäiset mallit vaikuttavat mitä painetaan mieleen ja miten asiat palautetaan mieleen.
· intiaanisatu muuttui länsimaisen kuulijan toistaessa erilaiseksi -> sisäisten mallien vaikutus
· Talokertomus: roolit esim. talonostaja ja murtovaras vaikuttivat siihen, mitä koehenkilö pystyi palauttamaan mieleensä kertomuksesta.
- Elisabet Lofus s. 90, 100: Valemuistot. Sisäiset mallit ja esim. johdattelevat kysymykset vaikuttavat siihen, mitä ja miten muistetaan.
FONOLOGISEN SILMUKAN JA VISUOSPATIAALISEN LEHTIÖN OLEMASSAOLO
1) Alan Baddeley, kaksoistehtävät (s. 79)
- Jos kaksi tehtävää vaatii samanlaista kognitiivista prosessointia tai kilpailee saman työmuistin yksikön rajoitetusta muistikapasiteetista, koehenkilöt eivät onnistu suorittamaan tehtäviä samanaikaisesti, vaikka pystyisivätkin suorittamaan tehtävät menestyksekkäästi, jos saavat tehdä ne peräkkäin.
- Numerosarjan mielessä pitäminen ja
- 1)päättely onnistuivat (siis ei kuormita samaa resurssia)
- 2) sanojen ääneen lausuminen ei onnistunut (kumpikin rasitti fonologista silmukkaa)
- 3) Visuaalisen tehtävän tekeminen yhtä aikaa onnistuivat (toinen kuormitti kuuloa (sisäinen puhe) ja toinen näköä (visuaalis-avaruudellinen lehtiö).
2) Samoin myös seuraava aivovauriotapaus todistaa osaltaan työmuistin eri koodausjärjestelmien olemassaoloa: ( K.F:n tapaus)työmuistin kokeissa havaittiin, että hän pystyi pitämään mielessään vain yhden kuulemansa numeron = yksi yksikkö, Ongelmia tuli esim. pitkissä lauseissa -> alkupää unohtui.. Kuulomuisti oli vaurioitunut mutta näkön työmuisti oli jäljellä ->pystyi kuitenkin päättelemään ja oppimaan uutta.
3) PET-aivokuvauksissa on havaittu, että kuulon ja näön työmuistit työllistävät eri alueita aivoissa.
4.) Taksikuskien tehtävänä oli kertoa tietokoneen näytölle ilmestyneiden katujen nimien ja käännösten perusteella minne he päätyvät. Tehtävää suorittaessa heillä oli kaksi erilaista häirintätehtävävää. Toinen rasitti fonologista silmukkaa (pa, pa, pa – tavun toistaminen) ja toinen rasitti visuospatiaalista lehtiötä (K-kirjaimen piirtäminen nuolinäppäimellä samalla kun katselivat osoitetietoja näytöltä). (Ps1 kurssilla). Tarkkaavaisuutta oli helpompi jakaa, jos tehtävät kuormittivat muistin eri alasysteemejä.
- Palautusvihjeiden käyttö (Tulvingin ja Pearlstonen koe – sanalistojen palautus vihjeillä tai ilman s. 86). -> unohtamisen syy voi olla hakuvihjeen puuttumisessa (”pyörii kielen päällä”). -> TUTKITAAN TIETOJEN PALAUTTAMISTA PITKÄKESTOISESTA MUISTISTA
- Mandler, Pearlstone, Koopmans – 100 sanan mieleenpainaminen: Vaikka kaikkia sanoja ei pystytty palauttamaan mieleen, pääteltiin että niitä ei ollut unohdettu, vaan ongelma oli mieleen palauttamisessa. Koehenkilöt tunnistivat keskimäärin 96 sanaa. Johtopäätös oli, että mieleen palauttaminen ja tunnistaminen ovat erillisiä toimintoja.
torstai 8. marraskuuta 2007
maanantai 22. lokakuuta 2007
TARKKAAVAISUUS -vastauksia sisältökysymyksiin
Tarkkaavaisuus –sisältökysymyksiä
• Millaisten kognitiivisten toimintojen vaikeutta syntyy, jos yksilön kyky suunnata ja jakaa tarkkaavaisuutta on häiriintynyt ?
- muistamisen, ongelmanratkaisun, päättelyn ongelmat, oppimisen ongelmia
• Miksi tarkkaavaisuuden tutkimus alunperin alkoi kiinnostaa psykologeja ?
- 1950-l lennonjohtajien tekemien virheiden vaikutus lento-onnettomuuksiin. Broadbent
• Mitä tarkoittaa jaettu tarkkaavaisuus ?
- Miten ihminen voi suunnata tarkkaavaisuuttaan useamman tehtävän kesken ja samanaikaisesti useampaan tehtävään.
• Kuvaile, millainen koeasetelma dikoottisen kuuntelun koe perusperiaatteiltaan on ?
- eri korviin syötetään eri ärsykkeitä ja pyydetään keskittymään toisen tarkailuun
• Millaiset havainnot saivat tutkijat epäilemään seuraavaa esioletusta virheelliseksi: ” Ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa yhteen asiaan kerralla, ja suodattaa kaiken muun pois ? -> millä erityisellä nimityksellä kutsutaan ilmiötä, johon ”suodatinteorian” kritiikki perustui ? Coctail-party ilmiö, huomattiin että myös sivusanomasta voidaan palauttaa jotain, jos asia merkityksellinen kuulijalle.
• Miten tarkkailtavan tehtävän (asia, johon keskitymme) ominaisuudet vaikuttavat tarkkaavaisuuteen ?
- tehtävän laatu: a) onko se kuinka automatisoitunut vai kontrollointia vaativa prosessi b) kuinka samanlaisia rinnakkaiset tehtävät ovat – käyttääkö samaa vai eri resurssia (auditiivinen / visuaalinen). c) Ihmisen kiinnostus ja motivaatio vaikuttaa
• Millaisissa arkipäiväisissä tilanteissa tarkkaavaisuus karkaa helpommin ? Mitkä tekijät vaikuttavat yksilön keskittymiskykyyn ts. tarkkaavaisuuteen ?
• Miten sisäisen mallin käsite liittyy tarkkaavaisuuteen ?
- Sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuuttamme (Neisserin havaintokehä). Ei niin, että uskon kun näet vaan ennemminkin ”Näen, koska uskon”. Etsimme sellaista tietoa ympäristöstä, joka sopii olemassa oleviin sisäisiin malleihimme ja usein torjumme sen,mikä ei sovi käsityksiimme.
- Noviisien ja eksperttien erilaiset sisäiset mallit: ekspertti osaa kiinnittää suorituksessa monipuolisemmin ja tarkemmin huomiota -> edistyneen harrastajan kriittisyys lisääntyy.
• Miten käsite orientaatiorefleksi ja habituaatio liittyvät toisiinsa ?
- ne ovat kolikon kääntöpuolet: habituaatio tarkoittaa sitä, että totumme johonkin ärsykkeeseen, jos se esiintyy jatkuvasti, opimme olemaan reagoimatta siihen. Orientaatioreflekti taas tarkoittaa synnynnäistä reaktiota uuden, yllättävän ärsykkeen esiintyessä.
• Oppikirja ei käyttänyt tätä käsitettä, mutta millaisista tutkimusasetelmista voisi olla kysymys ”visuaalisen haun” tehtävissä ?
- Katso s. 39 Poikkeavat ärsykkeet havaitaan helpommin kuin läheisesti toisiaan muistuttavat kuviot -> tarkkaavaisuutta joudutaan käyttämään enemmän ja haku on hitaanpaa.
• Sivulla 40 esitetty testiä nimitetään yleisesti STROOP-efektiksi. Mitä sillä pyritään todistamaan tarkkaavaisuuden lainalaisuuksista.
- jotkut toiminnat ovat niin automatisoituneita, että niitä on vaikea ottaa kontrolloituun ohjaukseen
• Millaista tutkimuksellista tietoa on esitetty perusteluksi, kun väitetään, että osa tarkkaavaisuutemme ulkopuolisista asioista (tiedostamattomista tekijöistä) vaikuttaa toimintaamme.
- Priming kokeet (esim. toisiinsa liittyvät sanat nopeuttavat kykyä tunnistaa onko kyseessä sana vai epäsana. Myös tunnereaktioita on onnistuttu ohjailla altistuksella).
• Miten vireystila vaikuttaa tarkkaavaisuuteen (esim. kilpailutilanne) ?
Sekä hyvin korkea että matala vireystaso laskee tarkkaavaisuutta. Sopiva -> flow (tehtävät on sopivan haasteellinen, ei liian vaikea, ei liian helppo).
• Mitkä aivojen alueet ovat erityisesti vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ?
- otsalohko
- päälaen lohko: neglet – oikea aivopuolisko (visuaalinen hahmotus).
• Kuvaa, millaisina ongelmina tarkkaavaisuushäiriö ilmenee.
- inhiboinnin ongelma: ulkoisten ärsykkeiden pois sulkeminen ei onnistu tai ajatukset saattavat harhailla sisäisten ajatusten mukana
• Millaiset tekijät voivat johtaa tarkaavaisuushäiriöön ?
- perinnölliset tekijät, nykyajan ärsyketulva
• Millä sanalla neglect-oireyhtymän voisi kääntää suomeksi ?
Tarkkaavaisuus suuntautuu vain toiselle puolelle.
• Millaisten kognitiivisten toimintojen vaikeutta syntyy, jos yksilön kyky suunnata ja jakaa tarkkaavaisuutta on häiriintynyt ?
- muistamisen, ongelmanratkaisun, päättelyn ongelmat, oppimisen ongelmia
• Miksi tarkkaavaisuuden tutkimus alunperin alkoi kiinnostaa psykologeja ?
- 1950-l lennonjohtajien tekemien virheiden vaikutus lento-onnettomuuksiin. Broadbent
• Mitä tarkoittaa jaettu tarkkaavaisuus ?
- Miten ihminen voi suunnata tarkkaavaisuuttaan useamman tehtävän kesken ja samanaikaisesti useampaan tehtävään.
• Kuvaile, millainen koeasetelma dikoottisen kuuntelun koe perusperiaatteiltaan on ?
- eri korviin syötetään eri ärsykkeitä ja pyydetään keskittymään toisen tarkailuun
• Millaiset havainnot saivat tutkijat epäilemään seuraavaa esioletusta virheelliseksi: ” Ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa yhteen asiaan kerralla, ja suodattaa kaiken muun pois ? -> millä erityisellä nimityksellä kutsutaan ilmiötä, johon ”suodatinteorian” kritiikki perustui ? Coctail-party ilmiö, huomattiin että myös sivusanomasta voidaan palauttaa jotain, jos asia merkityksellinen kuulijalle.
• Miten tarkkailtavan tehtävän (asia, johon keskitymme) ominaisuudet vaikuttavat tarkkaavaisuuteen ?
- tehtävän laatu: a) onko se kuinka automatisoitunut vai kontrollointia vaativa prosessi b) kuinka samanlaisia rinnakkaiset tehtävät ovat – käyttääkö samaa vai eri resurssia (auditiivinen / visuaalinen). c) Ihmisen kiinnostus ja motivaatio vaikuttaa
• Millaisissa arkipäiväisissä tilanteissa tarkkaavaisuus karkaa helpommin ? Mitkä tekijät vaikuttavat yksilön keskittymiskykyyn ts. tarkkaavaisuuteen ?
• Miten sisäisen mallin käsite liittyy tarkkaavaisuuteen ?
- Sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuuttamme (Neisserin havaintokehä). Ei niin, että uskon kun näet vaan ennemminkin ”Näen, koska uskon”. Etsimme sellaista tietoa ympäristöstä, joka sopii olemassa oleviin sisäisiin malleihimme ja usein torjumme sen,mikä ei sovi käsityksiimme.
- Noviisien ja eksperttien erilaiset sisäiset mallit: ekspertti osaa kiinnittää suorituksessa monipuolisemmin ja tarkemmin huomiota -> edistyneen harrastajan kriittisyys lisääntyy.
• Miten käsite orientaatiorefleksi ja habituaatio liittyvät toisiinsa ?
- ne ovat kolikon kääntöpuolet: habituaatio tarkoittaa sitä, että totumme johonkin ärsykkeeseen, jos se esiintyy jatkuvasti, opimme olemaan reagoimatta siihen. Orientaatioreflekti taas tarkoittaa synnynnäistä reaktiota uuden, yllättävän ärsykkeen esiintyessä.
• Oppikirja ei käyttänyt tätä käsitettä, mutta millaisista tutkimusasetelmista voisi olla kysymys ”visuaalisen haun” tehtävissä ?
- Katso s. 39 Poikkeavat ärsykkeet havaitaan helpommin kuin läheisesti toisiaan muistuttavat kuviot -> tarkkaavaisuutta joudutaan käyttämään enemmän ja haku on hitaanpaa.
• Sivulla 40 esitetty testiä nimitetään yleisesti STROOP-efektiksi. Mitä sillä pyritään todistamaan tarkkaavaisuuden lainalaisuuksista.
- jotkut toiminnat ovat niin automatisoituneita, että niitä on vaikea ottaa kontrolloituun ohjaukseen
• Millaista tutkimuksellista tietoa on esitetty perusteluksi, kun väitetään, että osa tarkkaavaisuutemme ulkopuolisista asioista (tiedostamattomista tekijöistä) vaikuttaa toimintaamme.
- Priming kokeet (esim. toisiinsa liittyvät sanat nopeuttavat kykyä tunnistaa onko kyseessä sana vai epäsana. Myös tunnereaktioita on onnistuttu ohjailla altistuksella).
• Miten vireystila vaikuttaa tarkkaavaisuuteen (esim. kilpailutilanne) ?
Sekä hyvin korkea että matala vireystaso laskee tarkkaavaisuutta. Sopiva -> flow (tehtävät on sopivan haasteellinen, ei liian vaikea, ei liian helppo).
• Mitkä aivojen alueet ovat erityisesti vastuussa tarkkaavaisuuden säätelystä ?
- otsalohko
- päälaen lohko: neglet – oikea aivopuolisko (visuaalinen hahmotus).
• Kuvaa, millaisina ongelmina tarkkaavaisuushäiriö ilmenee.
- inhiboinnin ongelma: ulkoisten ärsykkeiden pois sulkeminen ei onnistu tai ajatukset saattavat harhailla sisäisten ajatusten mukana
• Millaiset tekijät voivat johtaa tarkaavaisuushäiriöön ?
- perinnölliset tekijät, nykyajan ärsyketulva
• Millä sanalla neglect-oireyhtymän voisi kääntää suomeksi ?
Tarkkaavaisuus suuntautuu vain toiselle puolelle.
lauantai 22. syyskuuta 2007
Yleisiä huomioita syksy2007 reaalista
Oi voi, älkää kirjoitelko niitä "metapuheita": Tarkastellaanpas, mietitäänpäs nyt, "Nyt seuraavaksi aion kohta pian ihan kohta kirjoittaa seuraavaksi...". Suoraan asiaan vaan.
Kysymys1.
Tuli huomata kysymyksen kolme osa: 1) Kertoa kattavasti jokin tutkimus, siis YKSI 2) Perustella miksi se on itselle tärkeä ja 3) Arvioi sen merkitystä psykologialle. Tuo viimeinen kohta jäi helposti huomiotta, vaikka pyydettiin lyhyttä perustelua, pitäisi se hyvässä vastauksessa olla enemmän kuin yksi lause ! Siinä opiskelija osoittaa psykologiatieteen tuntemustaan - mihin laajempaan yhteyteen tämä kyseinen tutkimus psykologiatieteen historiassa esim. on liittynyt ja miten se on esim. suunnannut psykologiatieteen kehitystä.
KYSYMYS 2
Tärkeä oli huomata sana HAASTEITA. Siis pelkästään ei voinut kertoa, miten vauvoja on tutkittu vaan vastauksen tuli painottua siihen, miksi vauvaikäisen tutkiminen on vaikeaa.
Ensimmäinen haaste tulee siitä, että vauvalla ei ole kykyä kielelliseen kommunikaatioon - häntä ei siis voi haastatella.
Kokeellinen vauvatutkimus alkoi 70-luvulla
vastasyntynyt ”vastaa” tutkijan ”kysymyksiin”
imemällä (voimakkuus, taajuus)
sydämensykkeellä
katseen suuntaamisella (silmänliikekamerat)
pään kääntely ja muu non-verbaalinen viestintä
uusinta on aivovasteiden mittaaminen
katsotaan erottaako vauva uuden ja tutun ärsykkeen toisistaan
Voidaan myös haastatella äiti ja tarkkailla äidin ja vauvan vuorovaikutusta.
Tässä ongelmana on haastattelututkimuksen yleiset haasteet ja esim. se pystyykö "maallikko äiti" havainnoimaan vauvaa kyllin tarkasti arkisissa yhteyksissä, jotta hän osaisi vastata tutkijaa kiinnostaviin kysymyksiin.
Erilaisin vauvatutkimus esimerkein, joita on esitetty runsaasti erilaisissa opetusvideoissa voi kertoa, miten vauvatutkimuksen haasteisiin on kuitenkin voitu vastata. Näiden kautta voi pohtia, miten pelkän observoinnin varassa ei esim. välttämättä tiedetä:
- kertooko vauvan pelokas käyttäytyminen vieraskoetilanteessa todellakin kiintymyssuhteesta vai synnynnäisestä temperamentti erosta ja herkemmästä autonomisen hermoston reaktioista
- eiko vauva tajua esineen olevan olemassa (viivytetyn reaktio kokeet, esinepysyvyys)vai eikö hänen muistinsa vain ole riittävän kehittynyt säilyttämään piilotetun esineen paikkaa
Myös eettisiä kysymyksiä voi pohtia (altistetaanko vauvaa jollekin vahingolliselle, kun esim. kuuntelutetaan ääninauhoja tms. Klassinen esimerkki eettisesti arveluttavasta vauvatutkimusasetelmasta on Watsonin Pikku-Albertin pelolle ehdollistamiskoe.
KYSYMYS 3.
Helpompi olisi ollut ehkä ensin miettiä, mitäs niitä kehityspsykologian teorioita on ja sitten miettiä mikä omassa kasvatuksessa olisi sellainen tekijä joka istuu teoriaan...
Tärkeää oli, että vastauksessa ei vain kerrottu oman perheen ihanasta ja rakastavasta ilmapiiristä, kannustuksesta ja kaikesta hyvästä paatoksella - niin että unohtui se yhteys sinne kehityspsykologiaan.
- Kiintymyssuhdeteoriasta aika moni oli saanut rakennettua hyvän vastauksen.
KYSYMYS 4.
Piagetin teoriaa ei nyt ollut tarkoitus kertoa juurta jaksaen joka vaiheessa pitkään viipyen vaan keskittyä tuohon POSTformaaliseen vaiheeseen. Moni vältti tämän ansan.
Tässä näitä postformaalisen ajattelun piirteitä:
- Mustavalkoisuus vähenee – ymmärretään absoluuttisten totuuksien suhteellisuus = relatiivisuus. Suvaitaan ja kestetään erilaisten näkökulmien olemassaolo.
- Pystytään integroituun tietokäsitykseen = vertaillaan ja arvioidaan erilaisia näkökulmia ja muodostetaan ristiriitaisistakin käsityksistä kompromissiratkaisuja.
- Reflektiivisyys = pystytään kriittisesti arvioimaan omaa toimintaa ja ajattelua – nähdään oman ajattelun rajoitukset.
- Postformaali ajattelu kehittyy koulutuksen ei kypsymisen seurauksena -> kaikki aikuiset eivät saavuta…
- Sosiaalisella ympäristöllä ja kulttuurilla on erittäin suuri merkitys ajattelun kehityksessä.
- Työelämässä mm. tiimityössä tieto kumuloituu ja ryhmä voi pystyä parempaan kuin yksilö vrt. lähikehityksen vyöhyke
- Viisaudessa yhdistyy kognitio, emootio, tahto, toiminta – huolellinen harkinta, tahto hyvään, eettinen ja moraalinen pohdinta, seurausten pitkän aikavälin merkitysten pohdinta.
KYSYMYS 5.
Hienoa kun moni oli rohkeasti tarttunut tähän kysymykseen. Eri oppikirjoissa tuota aluetta oli paikannettu vähän eri suunnille. Se on jo hyvä oivallus, jos hahmottaa häiriön liittyvän vasempaan puoleen, liittyvän fonologisen silmukan ongelmiin. Lisäksi oli syytä huomata, että häiriö liittyy työmuistin toimintaan ja ei ole kovin suuri, kun visuaaliset tehtävät onnistuvat normaalista ja kielellisen aineksen tuloksetkaan eivät ole täyttä nollaa. Jos oli käyttänyt vanhaa EDITAN neuropsykologian kirjaa siellä ei tainnut vielä olla kuviota jossa eritelty fonologinen silmukka, visuo-spatiaalinen lehtiö, komentoyksikkö ja episodista puskuri muistia. Otavan PS-kirjassa 3, sivuilla 78-79 on aihetta käsitelty. Siellä sanallisen aineksen käsittely paikallistetaan vasemman aivopuoliskon päälakilohkoon. Jos olit puhunut otsasohkosta tai ohimolohkoista nämäkin hyväksyttänee, koska psykologian opettajien pisteytysohjeissa oli mainittu näitä alueita.
Lyhemmälläkin vastauksella pääsi tässä pisteille, eli aina ei kuuden pisteen vastaus oli neljättä sivua pitkä :-) Rohkeasti vain neuropsykologian vastausten kimpuun...
KYSYMYS 6.
Tarkkaavaisuuteen ja työmuistin kapasiteettiin liittyvä kysymys. PS Otavan kirjassa ei ollut noita suodatin ja resurssiteorioita. Ilman niitäkin hyvän vastauksen sai aikaan.
Tässä yleistä tietoa tarkkaavaisuuden teorioista ja vähän sovellustakin
HAVAITSIJAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
• motivaatio
esim. onko keskustelu kiinnostavaa ja merkittävä kännykässä puhujalle)
• Fysiologinen vireystila (terveys, väsymys, vireys)
esim. väsyneenä ei jaksa keskittyä puheluun samalla tavalla
• sisäiset mallit: (noviisit vst. Ekspertit)
esim.
- Kuinka tottunut liikkumaan julkisissa liikennevälineissä ja onko reitti tuttu (automatisoitunut prosessi, tietää missä jäädä pois, vaikka ei kokoajan keskity siihen)
- onko julkisilla paikoilla soveliasta puhua kännykkään, voinko olla kiinnittämättä huomiota muihin kanssamatkustajiin ja keskittyä vain omaan tekemiseeni (
ÄRSYKKEESEEN LITTYVÄT TEKIJÄT
Bussin melutaso:
• voimakkuus
• yllättävyys
• jatkuvuus
• erottuvuus
Jos jotain yllättävää sattuu, orientaatiorefleksi herää. Jos kulkuvälineen äänet ovat tasaista hyrinää, saattaa tapahtua habituaatio -> ne eivät häiritse puhelua
TYÖMUISTI
Työmuistin( tietoisen käsittelyn alue, tajunta) kapasiteetti on määrällisesti ja ajallisesti RAJALLINEN:Aivomme eivät voi vastaanottaa kaikkia ärsykkeitä. Informaatiotulvasta on voitava muodostaa eheä havaintokokonaisuus. Kaikkea tietoa ei pysty käsittelemään kerralla-> osa poimitaan jatkokäsittelyyn.Ärsykkeiden valikointi on välttämätöntä tavoitteelliselle toiminnalle.
-> siksi tarvitaan TARKKAAVAISUUTTA
Jos jokin kanssamatkustaja alkaisi puhua kännykkään puhuvasta henkilöstä tarkkaavaisuus voisi herpaantua.
- Kun ei-tarkkailtavassa sivusanomassa sanomassa esiintyy virittynyt sana esim. oma nimi tarkkaavaisuus siirtyy.
- Havaittu laboratoriokokeissa (Cherry) sekä luonnollisissa olosuhteissa.
- Muistissa on ns. mentaalinen sanakirja, jossa tärkeät asiat aktivoituvat helposti.
Jos kännykkään puhuvalla henkilöllä olisi tarkkaavaisuushäiriö, silloin kännykkään puhuminen voisi vaikeutua. Inhibointi eli häiritsevän ärsykkeen poissulkeminen ei onnistu
Dikoottisen kuuntelun koe tutkii ihmisen kykyä valikoida tarkkaavaisuutensa kohde kuuloaistin yhteydessä.
KOEASETELMA: Vasempaan ja oikeaan korvaan syötetään erilaista ärsykettä. Koehenkilöä pyydetään toistamaan ääneen eli varjostamaan pääsanomaa ja tutkitaan, mitä hän on havainnoinut sivusanomasta. TULOKSIA: Yleensä vain päätarinan merkitys pystytään palauttamaan -> teoria tarkkaavaisuuden yksikanavaisuudesta. Sivusanomasta kuitenkin joitain fysikaalisia piirteitä esim. puhujan sukupuoli, lapsi vai aikuinen, ärsykkeen laatu esim. puhetta vai musiikkia -> Donald Broadbentin suodatinteoria. -> Tukee ”varhaisenvalinnan- teoriaa” joka väitti, että yksilö
voi tahdonalaisesti päättää minkälaisiin ärsykkeisiin hän kiinnittää huomiota. Tämä suodattaminen
tapahtuu ärsykkeen fysikaalisten ominaisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa. Ei-tarkkailtuja viestejä ei käsitellä pidemmälle (tällöin sellaisten ärsykkeiden merkitys, joita ei tietoisesti tarkkailtaisi jäisi hämärän peittoon) <- kritiikki nousi ns. coctail party ilmiöstä.
Myöhäisen valinnan teoria:
Väite: Kaikki ärsykkeet käsitellään, merkitys ratkaisee reagoidaanko ja siirtyykö informaatio jatkokäsittelyyn.
•Suodatin ei pysäytä sivuviestejä kokonaan, vaan vain vaimentaa ne.
•Kritiikki: Kuormittaisi ja hidastaisi liikaa, jos kaikki informaatio käsiteltäisiin sensorisessa muistissa varsin pitkälle.
•Nykykäsitys: valikointia tapahtuu eri vaiheissa.
SUODATIN TEORIAT
1. Suodatinteoria (Broadbent) -> VARHAISEN VALINNAN TEORIA
Ihminen on yksikanavainen, toisen kanavan tieto suodattuu pois fysiologisista syistä.
2. SUODATIN-VAIMENNINTEORIA (Anne Treisman)
Ihminen pystyy käsittelemään sivusanomaakin, ihminen on osin kaksikanavainen. Se mihin huomio ei kiinnity vaimenee.
3. MYÖHÄISEN VALINNAN TEORIA (Deutsch & Deutsch) Ihminen on monikanavainen, pystyy käsittelemään useita sanomia, vasta työmuisti valitsee ja karsii aineksen.
RESURSSITEORIAT
•Onko tarkkaavaisuus on kuin rajallinen voimavara eli resurssi – sitä on jaettava jotenkin.
•A) Kokonaisresurssiteoria: resurssin määrä on vakio – voidaan suorittaa useampaa tehtävää yhtä aikaa, ja jakaa resurssi niiden välillä, jos resurssin kokonaismäärä ei ylity. ”Helpot” tehtävät vaativat niukasti resurssia.
•B) Moniresurssiteoria: Tehtäviä voi tehdä samanaikaisesti, jos ne käyttävät eri tyyppistä resurssia vrt. näkö, kuulo, liike ts. samantyyppistä tiedonkäsittelyä vaativat tehtävät ovat vaikeita.
•C) Tarkkaavaisuus voidaan jakaa useiden tehtävien kesken jos on taitava SIIRTÄMÄÄN tarkkaavaisuuden tehtävien välillä.
sovellus kysymykseen: Voi katsella bussista ohikiitäviä maisemia (visuaalista) ja samalla jutella puhelimessa (auditiivista). Jos puhelun aikana vastapuoli luettelisi esim. numeroita ja bussin radiosta samalla lueteltaisiin vaikka oikeaa lottoriviä, silloin prosessi vaatisi tahdonalaista ohjausta, aktiivista ponnistelua.
KYSYMYS 7
Aika haasteellinen kysymys. Nyt ei suoraan voinut soveltaa ps2 ja ps5 kurssin tempperamenttiteorioita. Varsinkin jos pelkästään vauvojen temperamenttityyppejä alkoi luetella, niin vastaus meni ohi otsikon.
Oleellista oli muistaa kursseilla opituista temperamentti teorioista esim.
- yhteensopivuus: mikään temperamenttityyppi ei sinällään ole huono, kysymys on pikemminkin siitä miten ympäristö reagoi siihen. Esim. oppikirjan esimerkki USA/Japani -> sama lapsi saa kiitosta tai nuhteita riippuen missä kulttuurissa elää.
- Opettajien tulisi
a) tiedostaa temperamenttien vaikutus
b) tiedostaa omat opetustyylinsä ja tapansa reagoida opiskelijoiden temperamenttityyppeihin
c) huomioida opetuksessaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisten temperamenttityyppien tarpeita
-> eri asia sitten on, miten näitä vaateita voi käytännössä toteuttaa
Esim. arviointi on tuhannen taalan kysymys: Antaako opettaja arvosanan osaamisesta ja taidoista vai mittaavatko arvioinnit todellisuudessa opiskelijan temperamenttityyppiä.
KYSYMYS 8
Vaarana oli, jos kertoi vain monisanaisesti jostain ohjelmasta. Tuli siis tehdä tutkimussuunnitelma, ei ainostaan pohtia, mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ohjelmalla mahdollisesti olisi.
Pohdiskella saattoi esim sitä. miten tutkimus todella tutkii ko. ohjelman aikaan saamia vaikutuksia. Nykyihmisethän ovat saaneet lähes koko elämänsä ajan vaikutteita TV:n kautta, samanlaisia sarjoja on paljon. Miten esim. taataan, ettei kontrolliryhmä ole "altistunut" kyseiselle ohjelmalle tai hyvin sen tyyppiselle materiaallle.
Oli myös määriteltävä, mitä ovat ne positiiviset vaikutukset.
Mielenterveydellekö ?
Oppimiselleko ?
Ongelmanratkaisutaitojen lisääntymisellekö ?
Minäkuvalleko ?
- vaihtoehtoja oli monia.
Psykologisen tutkimuksen kaavan pohjalta eseeseen sai jäsennystä. (Tutkimusongelma, mahdollinen hypoteesi, lähestymistavan valinta: kokeellinen, kenttä, tapaus, korrelaatio, tiedonkeruutavan valinta: haastattelu, kysely, tarkkailu, testi. Otoksen määrittely.
Oleellista oli keksiä, miten tehdä tutkimus, joka olisi myös toteuttamiskelpoinen, tai ainakin arvioida, kuinka realistinen ja luotetava oma tutkimussuunnitelma olisi.
Tutkimukseen liittyviä yleisiä käsitteitä tässä:
pitkittäis- poikittaistutkimus
perustutkimus-soveltavatutkimus
nomoteettinen – idiografinen ote
monitieteellinen, poikkitieteellinen
Arkitieto – tieteellinen ajattelu
Korrelatiivinen tutkimus - syys-seuraustutkimus
kvantitatiivinen-kvalitatiivinen
empiirinen – teoreettinen
koeryhmä-kontrolliryhmä
Strukturoitu – strukturoimaton
Riippuva – riippumaton muuttuja
Perusjoukko – otanta
Reliabiliteetti - validiteetti
Syytä oli pohdistella tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä:
-otoksen edustavuus, otantamenetelmät
-tutkimusmenetelmien valinta
-uusintamittaukset, rinnakkaismenetelmät: reliabiliteetti
-tulosten pätevyys: validiteetti, mittaako menetelmä sitä, mitä on tarkoituskin mitata
-muuttujien operationalisointi
Kysymys1.
Tuli huomata kysymyksen kolme osa: 1) Kertoa kattavasti jokin tutkimus, siis YKSI 2) Perustella miksi se on itselle tärkeä ja 3) Arvioi sen merkitystä psykologialle. Tuo viimeinen kohta jäi helposti huomiotta, vaikka pyydettiin lyhyttä perustelua, pitäisi se hyvässä vastauksessa olla enemmän kuin yksi lause ! Siinä opiskelija osoittaa psykologiatieteen tuntemustaan - mihin laajempaan yhteyteen tämä kyseinen tutkimus psykologiatieteen historiassa esim. on liittynyt ja miten se on esim. suunnannut psykologiatieteen kehitystä.
KYSYMYS 2
Tärkeä oli huomata sana HAASTEITA. Siis pelkästään ei voinut kertoa, miten vauvoja on tutkittu vaan vastauksen tuli painottua siihen, miksi vauvaikäisen tutkiminen on vaikeaa.
Ensimmäinen haaste tulee siitä, että vauvalla ei ole kykyä kielelliseen kommunikaatioon - häntä ei siis voi haastatella.
Kokeellinen vauvatutkimus alkoi 70-luvulla
vastasyntynyt ”vastaa” tutkijan ”kysymyksiin”
imemällä (voimakkuus, taajuus)
sydämensykkeellä
katseen suuntaamisella (silmänliikekamerat)
pään kääntely ja muu non-verbaalinen viestintä
uusinta on aivovasteiden mittaaminen
katsotaan erottaako vauva uuden ja tutun ärsykkeen toisistaan
Voidaan myös haastatella äiti ja tarkkailla äidin ja vauvan vuorovaikutusta.
Tässä ongelmana on haastattelututkimuksen yleiset haasteet ja esim. se pystyykö "maallikko äiti" havainnoimaan vauvaa kyllin tarkasti arkisissa yhteyksissä, jotta hän osaisi vastata tutkijaa kiinnostaviin kysymyksiin.
Erilaisin vauvatutkimus esimerkein, joita on esitetty runsaasti erilaisissa opetusvideoissa voi kertoa, miten vauvatutkimuksen haasteisiin on kuitenkin voitu vastata. Näiden kautta voi pohtia, miten pelkän observoinnin varassa ei esim. välttämättä tiedetä:
- kertooko vauvan pelokas käyttäytyminen vieraskoetilanteessa todellakin kiintymyssuhteesta vai synnynnäisestä temperamentti erosta ja herkemmästä autonomisen hermoston reaktioista
- eiko vauva tajua esineen olevan olemassa (viivytetyn reaktio kokeet, esinepysyvyys)vai eikö hänen muistinsa vain ole riittävän kehittynyt säilyttämään piilotetun esineen paikkaa
Myös eettisiä kysymyksiä voi pohtia (altistetaanko vauvaa jollekin vahingolliselle, kun esim. kuuntelutetaan ääninauhoja tms. Klassinen esimerkki eettisesti arveluttavasta vauvatutkimusasetelmasta on Watsonin Pikku-Albertin pelolle ehdollistamiskoe.
KYSYMYS 3.
Helpompi olisi ollut ehkä ensin miettiä, mitäs niitä kehityspsykologian teorioita on ja sitten miettiä mikä omassa kasvatuksessa olisi sellainen tekijä joka istuu teoriaan...
Tärkeää oli, että vastauksessa ei vain kerrottu oman perheen ihanasta ja rakastavasta ilmapiiristä, kannustuksesta ja kaikesta hyvästä paatoksella - niin että unohtui se yhteys sinne kehityspsykologiaan.
- Kiintymyssuhdeteoriasta aika moni oli saanut rakennettua hyvän vastauksen.
KYSYMYS 4.
Piagetin teoriaa ei nyt ollut tarkoitus kertoa juurta jaksaen joka vaiheessa pitkään viipyen vaan keskittyä tuohon POSTformaaliseen vaiheeseen. Moni vältti tämän ansan.
Tässä näitä postformaalisen ajattelun piirteitä:
- Mustavalkoisuus vähenee – ymmärretään absoluuttisten totuuksien suhteellisuus = relatiivisuus. Suvaitaan ja kestetään erilaisten näkökulmien olemassaolo.
- Pystytään integroituun tietokäsitykseen = vertaillaan ja arvioidaan erilaisia näkökulmia ja muodostetaan ristiriitaisistakin käsityksistä kompromissiratkaisuja.
- Reflektiivisyys = pystytään kriittisesti arvioimaan omaa toimintaa ja ajattelua – nähdään oman ajattelun rajoitukset.
- Postformaali ajattelu kehittyy koulutuksen ei kypsymisen seurauksena -> kaikki aikuiset eivät saavuta…
- Sosiaalisella ympäristöllä ja kulttuurilla on erittäin suuri merkitys ajattelun kehityksessä.
- Työelämässä mm. tiimityössä tieto kumuloituu ja ryhmä voi pystyä parempaan kuin yksilö vrt. lähikehityksen vyöhyke
- Viisaudessa yhdistyy kognitio, emootio, tahto, toiminta – huolellinen harkinta, tahto hyvään, eettinen ja moraalinen pohdinta, seurausten pitkän aikavälin merkitysten pohdinta.
KYSYMYS 5.
Hienoa kun moni oli rohkeasti tarttunut tähän kysymykseen. Eri oppikirjoissa tuota aluetta oli paikannettu vähän eri suunnille. Se on jo hyvä oivallus, jos hahmottaa häiriön liittyvän vasempaan puoleen, liittyvän fonologisen silmukan ongelmiin. Lisäksi oli syytä huomata, että häiriö liittyy työmuistin toimintaan ja ei ole kovin suuri, kun visuaaliset tehtävät onnistuvat normaalista ja kielellisen aineksen tuloksetkaan eivät ole täyttä nollaa. Jos oli käyttänyt vanhaa EDITAN neuropsykologian kirjaa siellä ei tainnut vielä olla kuviota jossa eritelty fonologinen silmukka, visuo-spatiaalinen lehtiö, komentoyksikkö ja episodista puskuri muistia. Otavan PS-kirjassa 3, sivuilla 78-79 on aihetta käsitelty. Siellä sanallisen aineksen käsittely paikallistetaan vasemman aivopuoliskon päälakilohkoon. Jos olit puhunut otsasohkosta tai ohimolohkoista nämäkin hyväksyttänee, koska psykologian opettajien pisteytysohjeissa oli mainittu näitä alueita.
Lyhemmälläkin vastauksella pääsi tässä pisteille, eli aina ei kuuden pisteen vastaus oli neljättä sivua pitkä :-) Rohkeasti vain neuropsykologian vastausten kimpuun...
KYSYMYS 6.
Tarkkaavaisuuteen ja työmuistin kapasiteettiin liittyvä kysymys. PS Otavan kirjassa ei ollut noita suodatin ja resurssiteorioita. Ilman niitäkin hyvän vastauksen sai aikaan.
Tässä yleistä tietoa tarkkaavaisuuden teorioista ja vähän sovellustakin
HAVAITSIJAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
• motivaatio
esim. onko keskustelu kiinnostavaa ja merkittävä kännykässä puhujalle)
• Fysiologinen vireystila (terveys, väsymys, vireys)
esim. väsyneenä ei jaksa keskittyä puheluun samalla tavalla
• sisäiset mallit: (noviisit vst. Ekspertit)
esim.
- Kuinka tottunut liikkumaan julkisissa liikennevälineissä ja onko reitti tuttu (automatisoitunut prosessi, tietää missä jäädä pois, vaikka ei kokoajan keskity siihen)
- onko julkisilla paikoilla soveliasta puhua kännykkään, voinko olla kiinnittämättä huomiota muihin kanssamatkustajiin ja keskittyä vain omaan tekemiseeni (
ÄRSYKKEESEEN LITTYVÄT TEKIJÄT
Bussin melutaso:
• voimakkuus
• yllättävyys
• jatkuvuus
• erottuvuus
Jos jotain yllättävää sattuu, orientaatiorefleksi herää. Jos kulkuvälineen äänet ovat tasaista hyrinää, saattaa tapahtua habituaatio -> ne eivät häiritse puhelua
TYÖMUISTI
Työmuistin( tietoisen käsittelyn alue, tajunta) kapasiteetti on määrällisesti ja ajallisesti RAJALLINEN:Aivomme eivät voi vastaanottaa kaikkia ärsykkeitä. Informaatiotulvasta on voitava muodostaa eheä havaintokokonaisuus. Kaikkea tietoa ei pysty käsittelemään kerralla-> osa poimitaan jatkokäsittelyyn.Ärsykkeiden valikointi on välttämätöntä tavoitteelliselle toiminnalle.
-> siksi tarvitaan TARKKAAVAISUUTTA
Jos jokin kanssamatkustaja alkaisi puhua kännykkään puhuvasta henkilöstä tarkkaavaisuus voisi herpaantua.
- Kun ei-tarkkailtavassa sivusanomassa sanomassa esiintyy virittynyt sana esim. oma nimi tarkkaavaisuus siirtyy.
- Havaittu laboratoriokokeissa (Cherry) sekä luonnollisissa olosuhteissa.
- Muistissa on ns. mentaalinen sanakirja, jossa tärkeät asiat aktivoituvat helposti.
Jos kännykkään puhuvalla henkilöllä olisi tarkkaavaisuushäiriö, silloin kännykkään puhuminen voisi vaikeutua. Inhibointi eli häiritsevän ärsykkeen poissulkeminen ei onnistu
Dikoottisen kuuntelun koe tutkii ihmisen kykyä valikoida tarkkaavaisuutensa kohde kuuloaistin yhteydessä.
KOEASETELMA: Vasempaan ja oikeaan korvaan syötetään erilaista ärsykettä. Koehenkilöä pyydetään toistamaan ääneen eli varjostamaan pääsanomaa ja tutkitaan, mitä hän on havainnoinut sivusanomasta. TULOKSIA: Yleensä vain päätarinan merkitys pystytään palauttamaan -> teoria tarkkaavaisuuden yksikanavaisuudesta. Sivusanomasta kuitenkin joitain fysikaalisia piirteitä esim. puhujan sukupuoli, lapsi vai aikuinen, ärsykkeen laatu esim. puhetta vai musiikkia -> Donald Broadbentin suodatinteoria. -> Tukee ”varhaisenvalinnan- teoriaa” joka väitti, että yksilö
voi tahdonalaisesti päättää minkälaisiin ärsykkeisiin hän kiinnittää huomiota. Tämä suodattaminen
tapahtuu ärsykkeen fysikaalisten ominaisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa. Ei-tarkkailtuja viestejä ei käsitellä pidemmälle (tällöin sellaisten ärsykkeiden merkitys, joita ei tietoisesti tarkkailtaisi jäisi hämärän peittoon) <- kritiikki nousi ns. coctail party ilmiöstä.
Myöhäisen valinnan teoria:
Väite: Kaikki ärsykkeet käsitellään, merkitys ratkaisee reagoidaanko ja siirtyykö informaatio jatkokäsittelyyn.
•Suodatin ei pysäytä sivuviestejä kokonaan, vaan vain vaimentaa ne.
•Kritiikki: Kuormittaisi ja hidastaisi liikaa, jos kaikki informaatio käsiteltäisiin sensorisessa muistissa varsin pitkälle.
•Nykykäsitys: valikointia tapahtuu eri vaiheissa.
SUODATIN TEORIAT
1. Suodatinteoria (Broadbent) -> VARHAISEN VALINNAN TEORIA
Ihminen on yksikanavainen, toisen kanavan tieto suodattuu pois fysiologisista syistä.
2. SUODATIN-VAIMENNINTEORIA (Anne Treisman)
Ihminen pystyy käsittelemään sivusanomaakin, ihminen on osin kaksikanavainen. Se mihin huomio ei kiinnity vaimenee.
3. MYÖHÄISEN VALINNAN TEORIA (Deutsch & Deutsch) Ihminen on monikanavainen, pystyy käsittelemään useita sanomia, vasta työmuisti valitsee ja karsii aineksen.
RESURSSITEORIAT
•Onko tarkkaavaisuus on kuin rajallinen voimavara eli resurssi – sitä on jaettava jotenkin.
•A) Kokonaisresurssiteoria: resurssin määrä on vakio – voidaan suorittaa useampaa tehtävää yhtä aikaa, ja jakaa resurssi niiden välillä, jos resurssin kokonaismäärä ei ylity. ”Helpot” tehtävät vaativat niukasti resurssia.
•B) Moniresurssiteoria: Tehtäviä voi tehdä samanaikaisesti, jos ne käyttävät eri tyyppistä resurssia vrt. näkö, kuulo, liike ts. samantyyppistä tiedonkäsittelyä vaativat tehtävät ovat vaikeita.
•C) Tarkkaavaisuus voidaan jakaa useiden tehtävien kesken jos on taitava SIIRTÄMÄÄN tarkkaavaisuuden tehtävien välillä.
sovellus kysymykseen: Voi katsella bussista ohikiitäviä maisemia (visuaalista) ja samalla jutella puhelimessa (auditiivista). Jos puhelun aikana vastapuoli luettelisi esim. numeroita ja bussin radiosta samalla lueteltaisiin vaikka oikeaa lottoriviä, silloin prosessi vaatisi tahdonalaista ohjausta, aktiivista ponnistelua.
KYSYMYS 7
Aika haasteellinen kysymys. Nyt ei suoraan voinut soveltaa ps2 ja ps5 kurssin tempperamenttiteorioita. Varsinkin jos pelkästään vauvojen temperamenttityyppejä alkoi luetella, niin vastaus meni ohi otsikon.
Oleellista oli muistaa kursseilla opituista temperamentti teorioista esim.
- yhteensopivuus: mikään temperamenttityyppi ei sinällään ole huono, kysymys on pikemminkin siitä miten ympäristö reagoi siihen. Esim. oppikirjan esimerkki USA/Japani -> sama lapsi saa kiitosta tai nuhteita riippuen missä kulttuurissa elää.
- Opettajien tulisi
a) tiedostaa temperamenttien vaikutus
b) tiedostaa omat opetustyylinsä ja tapansa reagoida opiskelijoiden temperamenttityyppeihin
c) huomioida opetuksessaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisten temperamenttityyppien tarpeita
-> eri asia sitten on, miten näitä vaateita voi käytännössä toteuttaa
Esim. arviointi on tuhannen taalan kysymys: Antaako opettaja arvosanan osaamisesta ja taidoista vai mittaavatko arvioinnit todellisuudessa opiskelijan temperamenttityyppiä.
KYSYMYS 8
Vaarana oli, jos kertoi vain monisanaisesti jostain ohjelmasta. Tuli siis tehdä tutkimussuunnitelma, ei ainostaan pohtia, mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ohjelmalla mahdollisesti olisi.
Pohdiskella saattoi esim sitä. miten tutkimus todella tutkii ko. ohjelman aikaan saamia vaikutuksia. Nykyihmisethän ovat saaneet lähes koko elämänsä ajan vaikutteita TV:n kautta, samanlaisia sarjoja on paljon. Miten esim. taataan, ettei kontrolliryhmä ole "altistunut" kyseiselle ohjelmalle tai hyvin sen tyyppiselle materiaallle.
Oli myös määriteltävä, mitä ovat ne positiiviset vaikutukset.
Mielenterveydellekö ?
Oppimiselleko ?
Ongelmanratkaisutaitojen lisääntymisellekö ?
Minäkuvalleko ?
- vaihtoehtoja oli monia.
Psykologisen tutkimuksen kaavan pohjalta eseeseen sai jäsennystä. (Tutkimusongelma, mahdollinen hypoteesi, lähestymistavan valinta: kokeellinen, kenttä, tapaus, korrelaatio, tiedonkeruutavan valinta: haastattelu, kysely, tarkkailu, testi. Otoksen määrittely.
Oleellista oli keksiä, miten tehdä tutkimus, joka olisi myös toteuttamiskelpoinen, tai ainakin arvioida, kuinka realistinen ja luotetava oma tutkimussuunnitelma olisi.
Tutkimukseen liittyviä yleisiä käsitteitä tässä:
pitkittäis- poikittaistutkimus
perustutkimus-soveltavatutkimus
nomoteettinen – idiografinen ote
monitieteellinen, poikkitieteellinen
Arkitieto – tieteellinen ajattelu
Korrelatiivinen tutkimus - syys-seuraustutkimus
kvantitatiivinen-kvalitatiivinen
empiirinen – teoreettinen
koeryhmä-kontrolliryhmä
Strukturoitu – strukturoimaton
Riippuva – riippumaton muuttuja
Perusjoukko – otanta
Reliabiliteetti - validiteetti
Syytä oli pohdistella tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä:
-otoksen edustavuus, otantamenetelmät
-tutkimusmenetelmien valinta
-uusintamittaukset, rinnakkaismenetelmät: reliabiliteetti
-tulosten pätevyys: validiteetti, mittaako menetelmä sitä, mitä on tarkoituskin mitata
-muuttujien operationalisointi
"Älykkyys on perinnöllistä". Arvioi väitettä psykologisen tutkimustiedon pohjalta ja esitä perusteluja väitteen puolesta ja sitä vastaan.
Psykologian ainereaalikysymys 10+ (jokeri max 9 p.) Syksy 2007
Tässä jotain näkökulmia:
Älykkyyden käsite:
- kykyä toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kulloisessakin tilanteessa:
- sopeutumista uusiin tilanteisiin
- joustavaa, nopeaa oivallusta ja oppimiskykyä
- tiedon hyväksikäyttöä ja sovellusta
- kykyä abstraktiin ajatteluun
- arkiajattelussa paljon mielikuvia, mutta määritteleminen hankalaa
Periytyykö älykkyys ?
- identtisillä kaksosilla ÄO ja profiili usein hyvin samankaltainen vaikka jopa kasvaneet eri perheissä
- erimunaisilla kaksosilla ja sisaruksilla jonkin verran yhteneväisyyttä
- adoptiolapsilla vähäinen yhteys
PERIMÄ VAIKUTTAA SELVÄSTI (teollisuus maissa uskotaan olevan 0.5) mutta ei ole olemassa yhtä ”älykkyysgeeniä” vaan se on monen geenin yhteisvaikutusta
- älykkyys ei periydy suoraan: keskimääräisesti älykkäiden lapsi voi olla vanhempiaan älykkäämpi tai älykkäiden vanhempien jälkeläinen voi olla vähemmän älykäs, riippuen siitä, miten vanhempien geenit sopivat keskenään.
Älykkyys ja geenit
- Robert Plom: 6. kromosomin geenissä ->insuliinin tuotto ja tehokkuus käyttää verensokeria.
- Korkeassa ÄO:ssa oppimisen myötä pienempi kulutus, muilla ei vähene.
- Aivokuvannuksissa huomattu myös:vähempää aktiivisuutta paitsi matemaattisissa tehtävissä poikkeuksellisen korkeaa aktiivisuutta
- pohdittu myös onko älykkäillä : *tiheämmät/ eri tavoin toimivat hermoverkot joillain alueilla (erityisesti otsalohko)* automatisoituneemmat prosessit *parempi keskittymiskyky
Mitkä muut tekijät vaikuttavat älykkyyteen ?
- fyysiset tekijät(geenien lisäksi): raskausaika, synnytys, elinaikaiset tekijät: hapenpuute, ravinto, myrkyt, vammat
Ympäristö ja yhteiskunta:
- virikkeetön laskee (vrt. susilapset, eläinkokeet, huonot ja puutteelliset elinolosuhteet)
- virikkeellinen parantaa (eläinkokeet, hothouse- ja Bright Start kokeilut)
- kehittyneessä yhteiskunnassa monipuoliset virikkeet (julkiset kirjastot, taide ym.)
- tasa-arvoinen yhteiskunta tasaa vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutusta esim. koulutukseen hakeutumiseen
Yksilö:
- tempperamentti (aktiivisuus/passiivisuus)
- uskomukset, minäpystyvyys, luovuttaminen-> millaisia haasteita ottaa vastaan
- opiskelu, harjoittelu
Etnisten ryhmien väliset älykkyys erot
- herättänyt kiivasta keskustelua
- 1990-l lopussa Hernnstein & Murray The Bell Curve (Normaalijakauma): ”Älykkyys määräytyy perimän pohjalta. Sosiaaliset erot etnisten ryhmien välillä johtuivat älykkyydestä (ei päinvastoin): Valkoiset 100, mustat 90, aasial. ja juutal. yli 100.
- Enemmistö tutkijoista katsoo sosioekonomisten tekijöiden selittävän etnisten ryhmien väliset älykkyyserot perintötekijöitä paremmin.
Kritiikkiä ja kysymyksiä…
Onko älykkyys:
- synnynnäistä vai ympäristön tuotetta – nature vs. nurture kiista.
- yksilön ominaisuus vai ihmisryhmän yhteinen ominaisuus ts. sosiaalisesti hajautettu kognitio
- yleistä vai tehtäväkohtaista, onko eroja eri tehtäväalueissa – mitä siihen oikein kuuluu esim. kuuluuko siihen ”tunneäly” ja sosiaaliset taidot
- pysyvää vai muuttuvaa
- ennustekykyistä: jos menestyy testeissä, niin millä elämänosa-alueilla myös menestyy
- onko nopea ratkaisu aina parempi kuin hitaampi prosessi
- sukupuolesta tai rodusta riippuvaista
- yksilön omassa hallinnassa – voiko hän itse muuttaa sitä, esim. kompensoida heikkouksia kehittämällä vahvuuksiaan (ks. Sternberg)
- samaa kuin luovuus, lahjakkuus, asiantuntevuus, viisaus – hyvyys (ks. Gardner, multipleintelligence)
- ja sen mittaaminen leimaavaa: varjostaako huono testitulos loppuelämän ajan
Voidaanko älykkyyttä oppia ja opettaa ?
KYLLÄ
- taitavaa tiedon käsittelyä voidaan opettaa, asiantuntijaksi kouluttautuminen. USA enrichment – rikastamisohjelmat: harjoitusohjelmissa mukana olleiden ÄO nousi, palautui ennalleen harjoittelun loputtua
- adotioperheen vaikutus
- ÄO standardeja jouduttu korottamaan koulutuksen ja ravitsemuksen kehityksen myötä
Ei: kaksostutkimuksissa havaittu voimakas periytyvyys
- The Bell Curve: vähemmistöjen ÄO
Pohdiskelua, mitä älykkyys oikeastaan on ja voidaanko sitä edes luotettavasti mitata. Mitä silloin mitataan ? Onko älykkyyden mittaamisesta hyötyä ?
Onko esim. jostava älykkyys periytymää ja kristallisoitunut älykkyys opittua
Raymond Cattellin mukaan älykkyys on yksi kuudestatoista persoonallisuuden ominaisuudesta.Hän jakoi älykkyyden
- joustavaan yleisälykkyyteen, joka ei riipu kulttuurista ja oppimisesta (terävimmillään n. 20-v. iässä – heikentyy aivojen tiedonkäsittelykyvyn hidastuessa)
- kristallisoituneeseen, kiteytyneeseen älykkyyteen joka kehittyy elämänkokemuksen myötä vrt. hiljainen tieto eläkkeelle siirtyvissä työntekijöissä
Onko älykkyyden rakenne
Sternberg on korostanut, että älykkyys on muuttuva ominaisuus, joka vaihtelee elämäntilanteittain, kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla – korostaa Gardneria enemmän eri muotojen välistä vuorovaikutusta. Oleellista metakognitiiviset taidot, se että tunnistaa ja osaa kompensoida omia heikkouksiaan vahvuuksiensa avulla – kaikessa ei tarvitsekaan olla erinomainen. Älykkyyttä voidaan kehittää: ongelmanratkaisutaitojen opettaminen esim. asiantuntijamaisia tiedonkäsittelytaitoja opettamalla
Miksi älykkyyttä tutkitaan ?
EKSTRAA:
Mitä haittaa ja hyötyä älykkyyden mittaamisesta on?
- Plom (oma kokemus) voi auttaa ohittamaan huonon sosioekonomisen taustan -> hyvä ÄO –tulos avaa ovia opiskelupaikkoihin = löydetään lahjakkuuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta
- Oikein suoritettuina luotettavampia kuin opettajien ja työnantajien lausunnot
- Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kautta voidaan löytää sopivia opetusmenetelmiä
-> tehotreenaus, esiopetus ym. älykkyyseroja tasoittamaan pyrkivät projektit
- voidaan käyttää muiden tutkimusmenetelmien toimivuuden mittaamiseen esim. katsoa vaikuttaako tietty lääkeaine kognitiivisiin suorituksiin
- Stenberg (oma kokemus) huono tulos voi asettaa esteitä – esim. ”heikkojen” (tuki)opetus turhaa
- vaikuttaa omiin uskomuksiin
- epäpätevät testaajat ja pelkkä älykkyystestin käyttö ilman muiden menetelmien tukea voi antaa virheellisen tuloksen
Tässä jotain näkökulmia:
Älykkyyden käsite:
- kykyä toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kulloisessakin tilanteessa:
- sopeutumista uusiin tilanteisiin
- joustavaa, nopeaa oivallusta ja oppimiskykyä
- tiedon hyväksikäyttöä ja sovellusta
- kykyä abstraktiin ajatteluun
- arkiajattelussa paljon mielikuvia, mutta määritteleminen hankalaa
Periytyykö älykkyys ?
- identtisillä kaksosilla ÄO ja profiili usein hyvin samankaltainen vaikka jopa kasvaneet eri perheissä
- erimunaisilla kaksosilla ja sisaruksilla jonkin verran yhteneväisyyttä
- adoptiolapsilla vähäinen yhteys
PERIMÄ VAIKUTTAA SELVÄSTI (teollisuus maissa uskotaan olevan 0.5) mutta ei ole olemassa yhtä ”älykkyysgeeniä” vaan se on monen geenin yhteisvaikutusta
- älykkyys ei periydy suoraan: keskimääräisesti älykkäiden lapsi voi olla vanhempiaan älykkäämpi tai älykkäiden vanhempien jälkeläinen voi olla vähemmän älykäs, riippuen siitä, miten vanhempien geenit sopivat keskenään.
Älykkyys ja geenit
- Robert Plom: 6. kromosomin geenissä ->insuliinin tuotto ja tehokkuus käyttää verensokeria.
- Korkeassa ÄO:ssa oppimisen myötä pienempi kulutus, muilla ei vähene.
- Aivokuvannuksissa huomattu myös:vähempää aktiivisuutta paitsi matemaattisissa tehtävissä poikkeuksellisen korkeaa aktiivisuutta
- pohdittu myös onko älykkäillä : *tiheämmät/ eri tavoin toimivat hermoverkot joillain alueilla (erityisesti otsalohko)* automatisoituneemmat prosessit *parempi keskittymiskyky
Mitkä muut tekijät vaikuttavat älykkyyteen ?
- fyysiset tekijät(geenien lisäksi): raskausaika, synnytys, elinaikaiset tekijät: hapenpuute, ravinto, myrkyt, vammat
Ympäristö ja yhteiskunta:
- virikkeetön laskee (vrt. susilapset, eläinkokeet, huonot ja puutteelliset elinolosuhteet)
- virikkeellinen parantaa (eläinkokeet, hothouse- ja Bright Start kokeilut)
- kehittyneessä yhteiskunnassa monipuoliset virikkeet (julkiset kirjastot, taide ym.)
- tasa-arvoinen yhteiskunta tasaa vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutusta esim. koulutukseen hakeutumiseen
Yksilö:
- tempperamentti (aktiivisuus/passiivisuus)
- uskomukset, minäpystyvyys, luovuttaminen-> millaisia haasteita ottaa vastaan
- opiskelu, harjoittelu
Etnisten ryhmien väliset älykkyys erot
- herättänyt kiivasta keskustelua
- 1990-l lopussa Hernnstein & Murray The Bell Curve (Normaalijakauma): ”Älykkyys määräytyy perimän pohjalta. Sosiaaliset erot etnisten ryhmien välillä johtuivat älykkyydestä (ei päinvastoin): Valkoiset 100, mustat 90, aasial. ja juutal. yli 100.
- Enemmistö tutkijoista katsoo sosioekonomisten tekijöiden selittävän etnisten ryhmien väliset älykkyyserot perintötekijöitä paremmin.
Kritiikkiä ja kysymyksiä…
Onko älykkyys:
- synnynnäistä vai ympäristön tuotetta – nature vs. nurture kiista.
- yksilön ominaisuus vai ihmisryhmän yhteinen ominaisuus ts. sosiaalisesti hajautettu kognitio
- yleistä vai tehtäväkohtaista, onko eroja eri tehtäväalueissa – mitä siihen oikein kuuluu esim. kuuluuko siihen ”tunneäly” ja sosiaaliset taidot
- pysyvää vai muuttuvaa
- ennustekykyistä: jos menestyy testeissä, niin millä elämänosa-alueilla myös menestyy
- onko nopea ratkaisu aina parempi kuin hitaampi prosessi
- sukupuolesta tai rodusta riippuvaista
- yksilön omassa hallinnassa – voiko hän itse muuttaa sitä, esim. kompensoida heikkouksia kehittämällä vahvuuksiaan (ks. Sternberg)
- samaa kuin luovuus, lahjakkuus, asiantuntevuus, viisaus – hyvyys (ks. Gardner, multipleintelligence)
- ja sen mittaaminen leimaavaa: varjostaako huono testitulos loppuelämän ajan
Voidaanko älykkyyttä oppia ja opettaa ?
KYLLÄ
- taitavaa tiedon käsittelyä voidaan opettaa, asiantuntijaksi kouluttautuminen. USA enrichment – rikastamisohjelmat: harjoitusohjelmissa mukana olleiden ÄO nousi, palautui ennalleen harjoittelun loputtua
- adotioperheen vaikutus
- ÄO standardeja jouduttu korottamaan koulutuksen ja ravitsemuksen kehityksen myötä
Ei: kaksostutkimuksissa havaittu voimakas periytyvyys
- The Bell Curve: vähemmistöjen ÄO
Pohdiskelua, mitä älykkyys oikeastaan on ja voidaanko sitä edes luotettavasti mitata. Mitä silloin mitataan ? Onko älykkyyden mittaamisesta hyötyä ?
Onko esim. jostava älykkyys periytymää ja kristallisoitunut älykkyys opittua
Raymond Cattellin mukaan älykkyys on yksi kuudestatoista persoonallisuuden ominaisuudesta.Hän jakoi älykkyyden
- joustavaan yleisälykkyyteen, joka ei riipu kulttuurista ja oppimisesta (terävimmillään n. 20-v. iässä – heikentyy aivojen tiedonkäsittelykyvyn hidastuessa)
- kristallisoituneeseen, kiteytyneeseen älykkyyteen joka kehittyy elämänkokemuksen myötä vrt. hiljainen tieto eläkkeelle siirtyvissä työntekijöissä
Onko älykkyyden rakenne
Sternberg on korostanut, että älykkyys on muuttuva ominaisuus, joka vaihtelee elämäntilanteittain, kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla – korostaa Gardneria enemmän eri muotojen välistä vuorovaikutusta. Oleellista metakognitiiviset taidot, se että tunnistaa ja osaa kompensoida omia heikkouksiaan vahvuuksiensa avulla – kaikessa ei tarvitsekaan olla erinomainen. Älykkyyttä voidaan kehittää: ongelmanratkaisutaitojen opettaminen esim. asiantuntijamaisia tiedonkäsittelytaitoja opettamalla
Miksi älykkyyttä tutkitaan ?
EKSTRAA:
Mitä haittaa ja hyötyä älykkyyden mittaamisesta on?
- Plom (oma kokemus) voi auttaa ohittamaan huonon sosioekonomisen taustan -> hyvä ÄO –tulos avaa ovia opiskelupaikkoihin = löydetään lahjakkuuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta
- Oikein suoritettuina luotettavampia kuin opettajien ja työnantajien lausunnot
- Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kautta voidaan löytää sopivia opetusmenetelmiä
-> tehotreenaus, esiopetus ym. älykkyyseroja tasoittamaan pyrkivät projektit
- voidaan käyttää muiden tutkimusmenetelmien toimivuuden mittaamiseen esim. katsoa vaikuttaako tietty lääkeaine kognitiivisiin suorituksiin
- Stenberg (oma kokemus) huono tulos voi asettaa esteitä – esim. ”heikkojen” (tuki)opetus turhaa
- vaikuttaa omiin uskomuksiin
- epäpätevät testaajat ja pelkkä älykkyystestin käyttö ilman muiden menetelmien tukea voi antaa virheellisen tuloksen
HARJOITUS: Pohdi niitä yksilö- ja sosiaalipsykologisia tekijöitä, jotka vaikutavat nuoren liittymiseen johonkin ääriryhmään.
Kysymys oli psykologian ainereaalin syksyn 2007 jokerikysymys, josta maksimipistemäärä on 9 pistettä.
Tämä on pikemminkin harjoitus opiskeluryhmälle kuin vastausjäsennys kysymykseen.
Jokereissa on tärkeää muistaa, että vaikka vastausten on oltava laajoja ei kaikkea mahdollista tarvitse mainita. Ei siis kannata ahdistua ajatuksesta, että jokerissa tulisi olla maailmankaikkeuden kaikki näkökulmat mainittuna ! Korkeimmissa pisteissä tärkeää on, että vastaus ei ole kiiruulla väsätty luettelo vaan se on oltava jäsentynyt vastaus. Kypsä ja pohdiskelevakin. Opiskelija näyttää, että hän osaa muokata ja soveltaa opiskelemaansa tietoa ja ehkäpä myös arvioida sen luotettavuutta.
PSYKOLOGIAN KERTAUSKURSSILLA voi tämän esseerungon käydä keskustellen luokassa läpi, niin että parit vuorollaan esittelevät vastuullaan olevan teeman sovellettuna otsikon kysymykseen.
***********************
Tarkastele kysymystä näiden näkökulmien kautta. Sovella annattuja teorioita kysymykseen ja selitä annettuja käsitteitä tarkemmmin kysymyksen näkökulma huomioiden:
Mitä tarkoittaa käsite "ääriryhmä" ? Huom ! ei aina desktruktiivinen vaan tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa esim. pienen joukon piiristä alkava kansalaistottelemattomuus on voinut olla ollut merkittävää esim. ihmisoikeuksien laajenemiselle.
-> mahdollisuus käyttää oppiainerajat ylittävää tietoa esim. Maon, Hitlerin, Kommunististen liikkeiden nuorisojärjestöt, uskonnolliset desktruktiiviset kultit
- Kehityspsykologinen näkokulma:
* 1. 2. ja 3. asteen (primaari/ sekundaari) sosialisaatioprosessin merkitys: Sosiaalistuminen voi tapahtua alaryhmään tai vastakulttuuriin esim. rikollisjengiin
* Samaistumisen (identifikaatio, sisäistys) avulla = haluaa olla jonkun itselle tärkeän ihmisen kaltainen, ikään kuin hänellä olisi samoja ominaisuuksia kuin toisilla. Samaistuessaan yksilö sisäistää aineksia minäkokemukseensa.
* nuoren sosiometrinen status (suosittu, syrjitty, huomaamaton, aggressiivinen) tai käyttäytymistyyli (prososiaalisuus, aggressiivisuus, vetäytyminen) : ennustaako jokin niistä liittymistä ääriryhmään
- Erikson:
* Yhteiskunnallinen tarkastelutapa: Ihminen syntyy tiettyyn yhteiskuntaan, jolla on omat arvonsa ja norminsa. Hän kasvaa ja kehittyy tiettynä historiallisena ja taloudellisena aikana.
* Identiteetti ja roolien hajaannus, roolikokeilut
* a) Perheen sisäisten ja b) yhteiskunnan arvomaailman kyseenalaistaminen
* Kehitystehtävät
- Marcia erottaa identiteetin kehityksessä neljä identiteettitasoa, jotka määritellään kahdella kriteerillä: tutkiminen tai arviointi ja sitoutuminen.
1. saavutettu eli työskennelty identiteetti
Yksilö on läpikäynyt identiteettikriisin ja tunnustellut vaihtoehtoisia rooleja sekä tämän kautta sitoutunut tiettyihin arvoihin.
2. moratorio eli selvittelyvaihe
Nuori selvittelee ja arvioi erilaisia rooleja, mutta ei ole vielä tehnyt valintaansa, eikä sitoutunut mihinkään arvolähtökohtiin. Usein peruskoulun loppuvaiheessa olevat nuoret elävät tätä vaihetta.
3. otettu identiteetti
Yksilö ei ole kokeillut vaihtoehtoja, mutta on kuitenkin sitoutunut tiettyihin rooleihin ja arvoihin omaksumalla lapsuuden samastumiskohteiden mukaisen vaihtoehdon. Yksilö on siis tavallaan ohittanut identiteetin muodostamisprosessin.
4. selkiytymätön identiteetti
Yksilö ei ole lainkaan selvitellyt vaihtoehtojaan eikä ole sitoutunut minkäänlaisiin ratkaisuihin.
- Itsenäistymiskriisi: Irtautuminen vanhemmista ja vertaisryhmän merkityksen korostuminen
- Itsetunnon, identiteetin kriisi
- Ideologinen kriisi:
Ideologia antaa ihmiselle ymmärrettävän kuvan elämästä ja siihen liittyvistä merkittävistä asioista. Ideologia yhdistää ihmisiä, tarjoaa yhteisiä ratkaisumalleja täysin henkilökohtaisten pyrkimysten ja yksinäisyyden tilalle. Se toimii merkittävällä tavalla apuna menetyksiin liittyvässä surutyössä. Erityisen keskeinen merkitys ideologialla on kasvaville nuorille, jotka irtautuvat vanhemmistaan ja etsivät uusia tunnekohteita. Ideologia tarjoaa hyväksytyn ulkoasun myös henkilökohtaisille pyrkimyksille, jotka muuten koettaisiin yleisesti kielteisinä ja ihanteiden vastaisina. Tästä seurauksena hyvää tarkoittavan ideologian nimissä voidaan toteuttaa omia valtapyrkimyksiä saamatta muiden ihmisen tuomiota
regressio, taantuma voi ilmetä nuoren kuuluisuuksien ihailuna ja ”sulautumisen” tunteena -> nuori saattaa joutua lähes täydellisesti jonkin ideologian vietäväksi.
identiteettikriisi voi johtaa myös pitkittyneeseen etsiskelyvaiheeseen, roolien ja elämänkatsomuksen korostuneeseen kokeiluun ja arviointiin
-Kognitiivinen näkökulma:
Ajattelun kehitys:
* a) mustavalkoisuus, b) (ääri)relativismi c) vasta viimeisenä integroitunut tietokäsitys
* formaalinen -> vasta aikuisuudessa kyvykkyys postformaaliin ajatteluun
* sisäiset mallit
Motivaatiopsykologian näkökulma:
- Sosiaaliset motiivit: liittymisen tarve
- Sosiokulttuurinen näkökulma:
*Individualistinset ja kollektivistiset kulttuurit
* Yhteiskunnan tila: demokratiassa helpompi saada äänensä kuuluviin, toisaalta myös ääriliikkeillä liikkumavaraa
* Kuinka voimakas sosiaalinen kontrolli ryhmässä on: millaiset vapaudet yksilöillä on liittyä haluamiinsa ryhmiin
- Mallioppiminen: a) jäljittelijään liittyvät tekijät (epäitsenäisyys, suggestioalttius, ikä, sisäiset mallit, arvot, asenteet), b) malliin liittyvät (toistuvuus, volyymi, yhdenmukaisuus, mallin saamat palkkiot - sijaisvahvistaminen), c) tilanne (epävarma, uusi)
- Humanistinen psykologia: Itsensätoteuttaminen
- Piirreteoria: onko tietyn tyyppinen persoonallisuusprofiili alttiimpi liittymään - mitä olisivat nämä piirteet ?
- Mielenterveys:
* realiteetin testaus
* suojaavat ja riskitekijät esim. kotitaustassa -> syitä, miksi yksilö liittyy ääriryhmään
- Psykodynaaminen selitys: liittyminen defenssinä (projisoidaan ryhmänä omia huonommuuden tunteita syntipukkeihin, splitting = mustavalkoisuus, lohkominen: me hyviä, vastustettava kohde äärimmäinen paha, acting out, reggressio, rationalisaatio, kohteensiirto) -> omia tiedostamattomia yllykkeiden toteuttaminen ryhmän oikeutuksella, toinen selitys: alikehittynyt yliminä: ei hillitse impulsseja ja hyväksyy yhteiskunnalle tuhoisan käytöksen.
- mielihyväperiaate: yksilö toimii aina niin, että suojaa käsitystään eheästä ja jatkuvasta minuudesta. Liittymällä ääriryhmään hän voi saavuttaa tämän, vaikka se ulkopuolisesta näyttäisikin mielipuoliselta.
- Attribuutiot
- Aggressio-frustraatiohypoteesi: turhautuminen esim. omien vaikuttamismahdollisuuksien puuttumiseen saa liittymään ääriryhmiin, jotka käyttävät aggressiivisiakin tapoja omien tavoitteidensa saavuttamiseen.
- Sosiaalipsykologia:
* assertiivisuus, alistuvuus
* haloefekti eli sädevaikutus
* autostereotypia eli tietyn ryhmän käsitys itsestään
* konformistisuus eli yhdenmukaisuuden paine
* status
* kognitiivinen dissonanssi: yritys rauhoittaa levoton "omatunto" liittymällä "järjettömään" järjestöön
* deindividuaalio
"kasvottomuus"- depersonalisaatio- kasvottomuuden kokemus, nimettömään massaan sulautuminen, yksilöllisen riippumattomuuden tuohoaminen
* yksilö-, ryhmä-, sosiaalinen identiteetti, enemmistö-vähemmistöidentiteetti
sisäryhmä - ulkoryhmä
* joukkokäyttytyminen, lauma-ajattelu
* homogeeninen ryhmä, sisä- ja ulkoryhmä, viiteryhmä
* integraatio, assimilaatio, separaatio, marginalisaatio
* vaikutusmahdollisuuden ryhmän kautta
* ryhmän kehityksen vaiheet: alussa "kuherruskuukausi"
* ryhmän attraktiivisuus ja koheesio
* valta ja johtajuus: esim. yhteiskunnallisena lama-aikana haetaan voimakasta johtajaa
* sosiaalinen vaihdantateoria
* Balanssiteoria
* asenteisiin vaikuttaminen: tunteisiin, ajatuksiin, käyttäytymiseen vaikuttaminen
* sosiaalinen havainnointi: edellisyys vaikutus, ensivaikutelmat, attribuutiovirheet (millaisen vaikutelman ääriryhmä onnistuu luomaan itsestään)
* aivopesu ja vaikuttaminen:
- voi olla suoraa tai epäsuoraa
- erilaisia strategioita voidaan käyttää, jotta saadaan yksilö liittymään ryhmää: miellyttäminen, uhkaaminen, itsekorostus, uhrautuminen – herättää toisessa, syyllisyyttä, nöyristely, altistaminen, eristäminen, suostuttelu, palkintojen ja rangaistusten manipulointi, mallien hyväksi käyttö, päin naamaa (aluksi mahdoton pyynto) -> tämän jälkeen vastapuoli suostuu, kun esittää pienemmän pyynnön, pienin askelin (varovainen pyyntö, jopa lahja tai palvelus aluksi)
* Ryhmät toimivat välittäjinä, siltoina yksilön ja yhteisöjen, ryhmien, yhteiskunnan välillä. -> yksin on vaikea vaikuttaa, mutta esim. jonkin puolueen kautta voi ajaa asioitaan.
* Suhteellinen deprivaatio. Kun todellinen vertailukohta puuttuu, toisten koetaan saavan epäoikeudenmukaisesti enemmän kuin sisäryhmä -> liitytään ääriryhmään esim. natsit vastaan maahanmuuttajat
Tämä on pikemminkin harjoitus opiskeluryhmälle kuin vastausjäsennys kysymykseen.
Jokereissa on tärkeää muistaa, että vaikka vastausten on oltava laajoja ei kaikkea mahdollista tarvitse mainita. Ei siis kannata ahdistua ajatuksesta, että jokerissa tulisi olla maailmankaikkeuden kaikki näkökulmat mainittuna ! Korkeimmissa pisteissä tärkeää on, että vastaus ei ole kiiruulla väsätty luettelo vaan se on oltava jäsentynyt vastaus. Kypsä ja pohdiskelevakin. Opiskelija näyttää, että hän osaa muokata ja soveltaa opiskelemaansa tietoa ja ehkäpä myös arvioida sen luotettavuutta.
PSYKOLOGIAN KERTAUSKURSSILLA voi tämän esseerungon käydä keskustellen luokassa läpi, niin että parit vuorollaan esittelevät vastuullaan olevan teeman sovellettuna otsikon kysymykseen.
***********************
Tarkastele kysymystä näiden näkökulmien kautta. Sovella annattuja teorioita kysymykseen ja selitä annettuja käsitteitä tarkemmmin kysymyksen näkökulma huomioiden:
Mitä tarkoittaa käsite "ääriryhmä" ? Huom ! ei aina desktruktiivinen vaan tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa esim. pienen joukon piiristä alkava kansalaistottelemattomuus on voinut olla ollut merkittävää esim. ihmisoikeuksien laajenemiselle.
-> mahdollisuus käyttää oppiainerajat ylittävää tietoa esim. Maon, Hitlerin, Kommunististen liikkeiden nuorisojärjestöt, uskonnolliset desktruktiiviset kultit
- Kehityspsykologinen näkokulma:
* 1. 2. ja 3. asteen (primaari/ sekundaari) sosialisaatioprosessin merkitys: Sosiaalistuminen voi tapahtua alaryhmään tai vastakulttuuriin esim. rikollisjengiin
* Samaistumisen (identifikaatio, sisäistys) avulla = haluaa olla jonkun itselle tärkeän ihmisen kaltainen, ikään kuin hänellä olisi samoja ominaisuuksia kuin toisilla. Samaistuessaan yksilö sisäistää aineksia minäkokemukseensa.
* nuoren sosiometrinen status (suosittu, syrjitty, huomaamaton, aggressiivinen) tai käyttäytymistyyli (prososiaalisuus, aggressiivisuus, vetäytyminen) : ennustaako jokin niistä liittymistä ääriryhmään
- Erikson:
* Yhteiskunnallinen tarkastelutapa: Ihminen syntyy tiettyyn yhteiskuntaan, jolla on omat arvonsa ja norminsa. Hän kasvaa ja kehittyy tiettynä historiallisena ja taloudellisena aikana.
* Identiteetti ja roolien hajaannus, roolikokeilut
* a) Perheen sisäisten ja b) yhteiskunnan arvomaailman kyseenalaistaminen
* Kehitystehtävät
- Marcia erottaa identiteetin kehityksessä neljä identiteettitasoa, jotka määritellään kahdella kriteerillä: tutkiminen tai arviointi ja sitoutuminen.
1. saavutettu eli työskennelty identiteetti
Yksilö on läpikäynyt identiteettikriisin ja tunnustellut vaihtoehtoisia rooleja sekä tämän kautta sitoutunut tiettyihin arvoihin.
2. moratorio eli selvittelyvaihe
Nuori selvittelee ja arvioi erilaisia rooleja, mutta ei ole vielä tehnyt valintaansa, eikä sitoutunut mihinkään arvolähtökohtiin. Usein peruskoulun loppuvaiheessa olevat nuoret elävät tätä vaihetta.
3. otettu identiteetti
Yksilö ei ole kokeillut vaihtoehtoja, mutta on kuitenkin sitoutunut tiettyihin rooleihin ja arvoihin omaksumalla lapsuuden samastumiskohteiden mukaisen vaihtoehdon. Yksilö on siis tavallaan ohittanut identiteetin muodostamisprosessin.
4. selkiytymätön identiteetti
Yksilö ei ole lainkaan selvitellyt vaihtoehtojaan eikä ole sitoutunut minkäänlaisiin ratkaisuihin.
- Itsenäistymiskriisi: Irtautuminen vanhemmista ja vertaisryhmän merkityksen korostuminen
- Itsetunnon, identiteetin kriisi
- Ideologinen kriisi:
Ideologia antaa ihmiselle ymmärrettävän kuvan elämästä ja siihen liittyvistä merkittävistä asioista. Ideologia yhdistää ihmisiä, tarjoaa yhteisiä ratkaisumalleja täysin henkilökohtaisten pyrkimysten ja yksinäisyyden tilalle. Se toimii merkittävällä tavalla apuna menetyksiin liittyvässä surutyössä. Erityisen keskeinen merkitys ideologialla on kasvaville nuorille, jotka irtautuvat vanhemmistaan ja etsivät uusia tunnekohteita. Ideologia tarjoaa hyväksytyn ulkoasun myös henkilökohtaisille pyrkimyksille, jotka muuten koettaisiin yleisesti kielteisinä ja ihanteiden vastaisina. Tästä seurauksena hyvää tarkoittavan ideologian nimissä voidaan toteuttaa omia valtapyrkimyksiä saamatta muiden ihmisen tuomiota
regressio, taantuma voi ilmetä nuoren kuuluisuuksien ihailuna ja ”sulautumisen” tunteena -> nuori saattaa joutua lähes täydellisesti jonkin ideologian vietäväksi.
identiteettikriisi voi johtaa myös pitkittyneeseen etsiskelyvaiheeseen, roolien ja elämänkatsomuksen korostuneeseen kokeiluun ja arviointiin
-Kognitiivinen näkökulma:
Ajattelun kehitys:
* a) mustavalkoisuus, b) (ääri)relativismi c) vasta viimeisenä integroitunut tietokäsitys
* formaalinen -> vasta aikuisuudessa kyvykkyys postformaaliin ajatteluun
* sisäiset mallit
Motivaatiopsykologian näkökulma:
- Sosiaaliset motiivit: liittymisen tarve
- Sosiokulttuurinen näkökulma:
*Individualistinset ja kollektivistiset kulttuurit
* Yhteiskunnan tila: demokratiassa helpompi saada äänensä kuuluviin, toisaalta myös ääriliikkeillä liikkumavaraa
* Kuinka voimakas sosiaalinen kontrolli ryhmässä on: millaiset vapaudet yksilöillä on liittyä haluamiinsa ryhmiin
- Mallioppiminen: a) jäljittelijään liittyvät tekijät (epäitsenäisyys, suggestioalttius, ikä, sisäiset mallit, arvot, asenteet), b) malliin liittyvät (toistuvuus, volyymi, yhdenmukaisuus, mallin saamat palkkiot - sijaisvahvistaminen), c) tilanne (epävarma, uusi)
- Humanistinen psykologia: Itsensätoteuttaminen
- Piirreteoria: onko tietyn tyyppinen persoonallisuusprofiili alttiimpi liittymään - mitä olisivat nämä piirteet ?
- Mielenterveys:
* realiteetin testaus
* suojaavat ja riskitekijät esim. kotitaustassa -> syitä, miksi yksilö liittyy ääriryhmään
- Psykodynaaminen selitys: liittyminen defenssinä (projisoidaan ryhmänä omia huonommuuden tunteita syntipukkeihin, splitting = mustavalkoisuus, lohkominen: me hyviä, vastustettava kohde äärimmäinen paha, acting out, reggressio, rationalisaatio, kohteensiirto) -> omia tiedostamattomia yllykkeiden toteuttaminen ryhmän oikeutuksella, toinen selitys: alikehittynyt yliminä: ei hillitse impulsseja ja hyväksyy yhteiskunnalle tuhoisan käytöksen.
- mielihyväperiaate: yksilö toimii aina niin, että suojaa käsitystään eheästä ja jatkuvasta minuudesta. Liittymällä ääriryhmään hän voi saavuttaa tämän, vaikka se ulkopuolisesta näyttäisikin mielipuoliselta.
- Attribuutiot
- Aggressio-frustraatiohypoteesi: turhautuminen esim. omien vaikuttamismahdollisuuksien puuttumiseen saa liittymään ääriryhmiin, jotka käyttävät aggressiivisiakin tapoja omien tavoitteidensa saavuttamiseen.
- Sosiaalipsykologia:
* assertiivisuus, alistuvuus
* haloefekti eli sädevaikutus
* autostereotypia eli tietyn ryhmän käsitys itsestään
* konformistisuus eli yhdenmukaisuuden paine
* status
* kognitiivinen dissonanssi: yritys rauhoittaa levoton "omatunto" liittymällä "järjettömään" järjestöön
* deindividuaalio
"kasvottomuus"- depersonalisaatio- kasvottomuuden kokemus, nimettömään massaan sulautuminen, yksilöllisen riippumattomuuden tuohoaminen
* yksilö-, ryhmä-, sosiaalinen identiteetti, enemmistö-vähemmistöidentiteetti
sisäryhmä - ulkoryhmä
* joukkokäyttytyminen, lauma-ajattelu
* homogeeninen ryhmä, sisä- ja ulkoryhmä, viiteryhmä
* integraatio, assimilaatio, separaatio, marginalisaatio
* vaikutusmahdollisuuden ryhmän kautta
* ryhmän kehityksen vaiheet: alussa "kuherruskuukausi"
* ryhmän attraktiivisuus ja koheesio
* valta ja johtajuus: esim. yhteiskunnallisena lama-aikana haetaan voimakasta johtajaa
* sosiaalinen vaihdantateoria
* Balanssiteoria
* asenteisiin vaikuttaminen: tunteisiin, ajatuksiin, käyttäytymiseen vaikuttaminen
* sosiaalinen havainnointi: edellisyys vaikutus, ensivaikutelmat, attribuutiovirheet (millaisen vaikutelman ääriryhmä onnistuu luomaan itsestään)
* aivopesu ja vaikuttaminen:
- voi olla suoraa tai epäsuoraa
- erilaisia strategioita voidaan käyttää, jotta saadaan yksilö liittymään ryhmää: miellyttäminen, uhkaaminen, itsekorostus, uhrautuminen – herättää toisessa, syyllisyyttä, nöyristely, altistaminen, eristäminen, suostuttelu, palkintojen ja rangaistusten manipulointi, mallien hyväksi käyttö, päin naamaa (aluksi mahdoton pyynto) -> tämän jälkeen vastapuoli suostuu, kun esittää pienemmän pyynnön, pienin askelin (varovainen pyyntö, jopa lahja tai palvelus aluksi)
* Ryhmät toimivat välittäjinä, siltoina yksilön ja yhteisöjen, ryhmien, yhteiskunnan välillä. -> yksin on vaikea vaikuttaa, mutta esim. jonkin puolueen kautta voi ajaa asioitaan.
* Suhteellinen deprivaatio. Kun todellinen vertailukohta puuttuu, toisten koetaan saavan epäoikeudenmukaisesti enemmän kuin sisäryhmä -> liitytään ääriryhmään esim. natsit vastaan maahanmuuttajat
maanantai 28. toukokuuta 2007
PS2 Kehityspsykologisen tiedon vaikutus kasvatuskäytäntöihin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
Kehityspsykologisen tiedon vaikutus kasvatuskäytäntöihin ja yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon
ULKOINEN MUOTO
- sujuvat lauseet
- loogisesti etenevä teksti
- systemaattisesti jäsennetty kokonaisuus
ESIMERKIT:
Miten yhteiskunta ja vanhemmat kohtaavat lapsen/nuoren
YHTEYS TEORIAAN
Ei riitä, että luettelee kaikki yhteiskunnan tarjoamat lapsiperheiden ja nuorten palvelut tai että toteaa miten vanhempien tulisi lasta kasvattaa. Esimerkit tulee liittää teoriaan, täytyy siis selittää, miksi tällaiseen toimintatapaan on päädytty. Mikä TIETEELLINEN tutkimustulos, teoria todistaa valitun menettelytavan toimivuuden vrt. arkitieto ”Lapselle ei kannata karjua”.
Et voi myöskään pelkästään luetella järjestyksessä kurssilla oppimiasi teorioita vaan lisäksi on siis osattava antaa esimerkkejä, miten tämä ”oppi” ja ”totuus lapsen kehityksestä” näkyy käytännön tasolla tai pitäisi näkyä.
Rakenteita, jäsennyksiä:
a) Sosialisaatioprosessi:
1.aste – perheen kasvatuskäytännöt
2. aste – päivähoito ja koululaitos
3. aste – yhteiskunta, kulttuuri
(voit esim. rakentaa esseesi pohtien perheen, päivähoidon, koululaitoksen ja yleisesti yhteiskunnan lainsäädännön vaikutuksia kehityksen ohjaamisessa)
3. asteen sosialisaatioprosessiin liittyviä näkökulmia
- voit vertailla mm. miten individualistinen ja kollektivistinen yhteiskunta eroaa kasvatuksessa > esimerkkejä eri kulttuuripiireistä esim USA- Japani (mihin Suomi sijoittuu), vertailua esim. muuhun Eurooppaan esim. Saksan tilanne kotiäitiyskulttuuri – työssäkäyvien naisten yhteiskunta -> yhteiskunnan järjestämä päivähoito
- erilaiset lastensuojelujärjestöt (Pelastakaa lapset, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomeen on nimetty myös ensimmäinen lapsiasiamies Maria-Kaisa Aula jokin vuosi sitten)
- lastensuojelulaki, sijoitukset ja huostaanotot
- lainsäädännössä suojaikärajat (sukupuolisuhteet, päihteet, liikenne, työelämä, viihde)
- perheiden ja lasten taloudellinen tuki: lapsilisät, opintotuet, yksinhuoltajakorotukset, äitiyspakkaus, äitiys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaat, mahdollisuus hoitaa sairasta lasta
- subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa koulutetut hoitajat ja varhaiskasvattajat
- ilmainen peruskoulu
- iltapäiväkerhot
- koulukuljetukset, kouluruoka, kouluterveydenhoito
- 3. sektori (vapaaehtoisjärjestöt, myös valtio tukee näiden toimintaa) esim Nuori Suomi
- tasa-arvoinen yhteiskunta -> mikä on mahdollista tytöille, mikä pojille. sekä päiväkodeissa, että kouluissa voidaan toiminnassa korostaa sitä, että kaikki on mahdollista kummallekin sukupuolelle ja lainsäädännöllä pyritään takaamaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Joskus järjestetään projekteja, joissa esim. pojille pyritään päiväkodissa tarjoamaan mahdollisuus ”energian purkuun” vauhdikkaiden leikkihetkien avulla. -> tätä voi pohdiskella…
b) kasvatusihanteet nousevat ihmiskäsityksestä (PS1 kurssi). Psykologiatieteen trendit näkyvät myös kehityspsykologisessa tutkimuksessa
- behaviorismi
käytöstä ohjaillaan palkkioilla ja rangaistuksilla, lasten ruumillinen kuritus, häpeärangaistukset -> nykyään lailla kiellettyä
- mallioppiminen: vaikutteita behaviorismista sekä kognitiivisesta näkemyksestä: sijaisvahvistaminen: palkkiot ja rangaistukset vaikuttavat, mutta mallin tarkkailija tekee myös omia tulkintoja -> sovellukset mm. elokuvien ja TV-ohjelmien ikärajat.
- kognitiivinen ihmiskäsitys: yksilö, myös lapsi on aktiivinen olento, joka ei vain passiivisesti matki tai ole ohjailtavissa. Oma tulkinta merkityksellinen. Esim. ydinminuus on sisäinen malli joka muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Minäkäsitys taas vaikuttaa monin tavoin yksilön käyttäytymiseen.
c) Varhaisten ihmissuhteiden merkityksen pohtiminen (Erikson, Daniel Stern, John Bowlby, Harlow, lastenkotilapsi esimerkit, susilapsi esimerkit, Lea Pulkkisen johtama ”Lapsesta aikuiseksi” .tutkimus) -> miten perhe ja yhteiskunta voi toimia, että varmistetaan turvallisen kiintymyssuhteen syntyminen ja mikä merkitys tällä perusturvallisuuden synnyllä on yksilön kehityksessä. Miten esim. kouluikäisen turvallisuuden tarve varmistetaan (iltiskerhot, kiusaamisen esto kamppanjat, verkkopalvelut, auttavat puhelimet)
- adoptioprosessissa vanhemmat haastatellaan ja valmennetaan tarkoin
- sijoituksissa ihanteena olisi, se ettei perhe vaihdu jatkuvasti
- päivähoidossa ihanteena olivat kestävät ihmissuhteet vrt. jatkuvasti vaihtuvat hoitajat
- pitkät äitiyslomat ja vanhempainvapaat pyrkivät mahdollistamaan turvallisen kiintymyssuhteen synnyn
- jo laitoksella vauva pääsee yleensä äidin syliin paljaalle iholle -> ensikontakti
d) vauvan / lapsen kyky ymmärtää < vs.> vauva on tabularasa, lapselta ”piilotellaan” asioita
- vauvallasynnynnäinen orientaatiorefleksi, suosii ihmiskasvoja, ihmisääniä, tunteiden yhteensoinnuttaminen, sosiaalinen mallintaminen -> neuvolat pyrkivät tukemaan varhaista vuorovaikutusta ja esim. äidin masennusta hoidetaan myös ”vauvan vuoksi”.
- aiemmin monista asioista vaiettu (kuolema, seksuaalisuus, ero, mielenterveysongelmat, perheväkivalta) < vs. > nykyään lapsille omia sururyhmiä, lapsia pyritään huomioimaan, jos joutuvat kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaa vaikka vain näkijänä, perheissä, joissa on mielenterveysongelmia, myös lapsia pyritään tukemaan, lapsille on omia ryhmiä, joissa voivat purkaa kokemuksiaan vanhempien avioerosta, seksuaalisuudesta ja oikeudesta omaan kehoon puhutaan lastenkirjoissa ja ala-asteelta lähtien virallisten opetussuunnitelmien puitteissa.
- toisaalta ei odoteta lapselta aikuisen käytöstä esim. Piagetin teoria ajattelun kehittymisestä – lapsi ymmärtää asioita laadullisesti eri tavalla kuin aikuinen (esim. rikosoikeudessa ei samaa vastuuta kuin aikuisella) tunne-elämä: Ymmärretään, että lapsi ei pysty vielä samalla tavalla hillitsemään ja kontrolloimaan esim. kiukkupuuskiaan vrt. uhkaikä, kuin aikuinen.
e) vertaisryhmän / vertaissuhteiden merkitys -> miten perhe / yhteiskunta pyrkii tukemaan vertaisryhmäkontaktien syntyä (mahdollisuus leikkiin toisten lasten kanssa), miten taas ehkä säätelemään negatiivisten vertaissuhdevaikutusten syntyä. Myös tilaa identiteetin kehittymiselle (vrt. Marcia työstetty vai valmiiksi otettu/annettu identiteetti ja arvomaailmat esim. joissain maissa ajattelun- ja sananvapaus ei demokraattisesten yhteiskuntien luokkaa)
f) psyko-fyysis-sosiaalisuus: miten kehityksen eri osa-alueiden tukeminen tapahtuu (myös kehityksen holistisuus, eli kaikkien osa-alueiden kehitys on yhteydessä toisiinsa.
- esim. fyysis-motorisen kehityksen tuki: vauvamuskarit, -jumpat, -uinnit, -hieronnat, lasten ja nuorten liikunharrastukset, koulujen liikuntatunnit
- äitiysneuvolatoiminta: sikiön fyysisen kehityksen turvaaminen, vanhempien sosio-emotionaalinen valmentaminen vanhemmuuteen -> jaetaan kehityspsykologista tietoa keskusteluissa ja ”valistus”lehtisillä.
- lastenneuvolatoiminta: kehityksen ja kasvun monipuolinen seuranta ja tuki (ruokavalio, sairauksien ehkäisy…), perheen tilanteen seuranta
- koulukypsyystesteissä huomioidaan fyysis-motorinen, sosio-emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys
- liiikennesuunnittelussa (otetaanko tarpeeksi lapset huomioon ?)
g) Kognitiivisen kehityksen tuki
- tietoa sikiön varhaisista kyvyistä -> ultra-ääni ja aivotutkimukset -> koulutusohjelmia jo sikiöille !
- satujen lukeminen ja sadutus (kirjataan ylös lasten kertomuksia): muisti, syys-seuraussuhteet, ongelmaratkaisu, luovuus, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky -> vaikutus myös muihin kehityksen osa-alueisiin
- vieraan kielen leikkikoulut -> huomattu, että lapsen kyky oppia kieltä on parempi kuin aikuisen, leikinomaisesti opetellaan alkeita
- oppimisen psykologinen tieto: pyrkimys muuttaa koululaitosta opettajajohtoisesta opiskelijakeskeiseen suuntaan (ps1 kurssi) esim. yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiva oppiminen, monipuoliset oppimisympäristöt. Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke -> lasta tuetaan oppimisessa, kun tehdään yhdessä. Silloin pystyy parempaan kuin yksin pystyisi.
- erityisopetus, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, tukiopetus
h) temperamenttityypit: tiedostetaan, että kaikki ei välttämättä johdu vanhempien kasvatustyyleistä vaan lapset reagoivat maailmaan erilailla, koska heillä on synnynnäisiä eroja mm. tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden, rohkeuden suhteen Temperanmenttieroja ei vältäämättä huomioida tarpeeksi: kulttuuri voi suosia vain yhdenlaista temperementtia vrt. työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään kuin tehtävään aktiivista, ulospäin suuntautunutta henkilöä
VOIT SIIS MYÖS POHTIA, MILLAINEN KEHITYSPSYKOLOGINE N TIETÄMYS JÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ JA LAITTAMATTA KÄYTÄNTÖÖN ts. millainen perhe-elämä tai yhteiskunta on lapselle huono kasvuympäristö
esim. liian kiireiset vanhemmat, työelämä vie kaiken energian, perheet eivät ehdi olla yhdessä
sosiaalisten verkostojen murtuminen (sukupolvet asuvat kaukana toisistaan ja perhe voi jäädä yksin selviämään arjesta)
taloudellinen eriarvoisuus, suoranainen köyhyys on haaste useissa lapsiperheissä
pitkät opiskeluajat ja opiskelijoiden heikko taloudellinen tilanne ei tee lasten hankkimista helpoksi
ULKOINEN MUOTO
- sujuvat lauseet
- loogisesti etenevä teksti
- systemaattisesti jäsennetty kokonaisuus
ESIMERKIT:
Miten yhteiskunta ja vanhemmat kohtaavat lapsen/nuoren
YHTEYS TEORIAAN
Ei riitä, että luettelee kaikki yhteiskunnan tarjoamat lapsiperheiden ja nuorten palvelut tai että toteaa miten vanhempien tulisi lasta kasvattaa. Esimerkit tulee liittää teoriaan, täytyy siis selittää, miksi tällaiseen toimintatapaan on päädytty. Mikä TIETEELLINEN tutkimustulos, teoria todistaa valitun menettelytavan toimivuuden vrt. arkitieto ”Lapselle ei kannata karjua”.
Et voi myöskään pelkästään luetella järjestyksessä kurssilla oppimiasi teorioita vaan lisäksi on siis osattava antaa esimerkkejä, miten tämä ”oppi” ja ”totuus lapsen kehityksestä” näkyy käytännön tasolla tai pitäisi näkyä.
Rakenteita, jäsennyksiä:
a) Sosialisaatioprosessi:
1.aste – perheen kasvatuskäytännöt
2. aste – päivähoito ja koululaitos
3. aste – yhteiskunta, kulttuuri
(voit esim. rakentaa esseesi pohtien perheen, päivähoidon, koululaitoksen ja yleisesti yhteiskunnan lainsäädännön vaikutuksia kehityksen ohjaamisessa)
3. asteen sosialisaatioprosessiin liittyviä näkökulmia
- voit vertailla mm. miten individualistinen ja kollektivistinen yhteiskunta eroaa kasvatuksessa > esimerkkejä eri kulttuuripiireistä esim USA- Japani (mihin Suomi sijoittuu), vertailua esim. muuhun Eurooppaan esim. Saksan tilanne kotiäitiyskulttuuri – työssäkäyvien naisten yhteiskunta -> yhteiskunnan järjestämä päivähoito
- erilaiset lastensuojelujärjestöt (Pelastakaa lapset, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomeen on nimetty myös ensimmäinen lapsiasiamies Maria-Kaisa Aula jokin vuosi sitten)
- lastensuojelulaki, sijoitukset ja huostaanotot
- lainsäädännössä suojaikärajat (sukupuolisuhteet, päihteet, liikenne, työelämä, viihde)
- perheiden ja lasten taloudellinen tuki: lapsilisät, opintotuet, yksinhuoltajakorotukset, äitiyspakkaus, äitiys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaat, mahdollisuus hoitaa sairasta lasta
- subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa koulutetut hoitajat ja varhaiskasvattajat
- ilmainen peruskoulu
- iltapäiväkerhot
- koulukuljetukset, kouluruoka, kouluterveydenhoito
- 3. sektori (vapaaehtoisjärjestöt, myös valtio tukee näiden toimintaa) esim Nuori Suomi
- tasa-arvoinen yhteiskunta -> mikä on mahdollista tytöille, mikä pojille. sekä päiväkodeissa, että kouluissa voidaan toiminnassa korostaa sitä, että kaikki on mahdollista kummallekin sukupuolelle ja lainsäädännöllä pyritään takaamaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Joskus järjestetään projekteja, joissa esim. pojille pyritään päiväkodissa tarjoamaan mahdollisuus ”energian purkuun” vauhdikkaiden leikkihetkien avulla. -> tätä voi pohdiskella…
b) kasvatusihanteet nousevat ihmiskäsityksestä (PS1 kurssi). Psykologiatieteen trendit näkyvät myös kehityspsykologisessa tutkimuksessa
- behaviorismi
käytöstä ohjaillaan palkkioilla ja rangaistuksilla, lasten ruumillinen kuritus, häpeärangaistukset -> nykyään lailla kiellettyä
- mallioppiminen: vaikutteita behaviorismista sekä kognitiivisesta näkemyksestä: sijaisvahvistaminen: palkkiot ja rangaistukset vaikuttavat, mutta mallin tarkkailija tekee myös omia tulkintoja -> sovellukset mm. elokuvien ja TV-ohjelmien ikärajat.
- kognitiivinen ihmiskäsitys: yksilö, myös lapsi on aktiivinen olento, joka ei vain passiivisesti matki tai ole ohjailtavissa. Oma tulkinta merkityksellinen. Esim. ydinminuus on sisäinen malli joka muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Minäkäsitys taas vaikuttaa monin tavoin yksilön käyttäytymiseen.
c) Varhaisten ihmissuhteiden merkityksen pohtiminen (Erikson, Daniel Stern, John Bowlby, Harlow, lastenkotilapsi esimerkit, susilapsi esimerkit, Lea Pulkkisen johtama ”Lapsesta aikuiseksi” .tutkimus) -> miten perhe ja yhteiskunta voi toimia, että varmistetaan turvallisen kiintymyssuhteen syntyminen ja mikä merkitys tällä perusturvallisuuden synnyllä on yksilön kehityksessä. Miten esim. kouluikäisen turvallisuuden tarve varmistetaan (iltiskerhot, kiusaamisen esto kamppanjat, verkkopalvelut, auttavat puhelimet)
- adoptioprosessissa vanhemmat haastatellaan ja valmennetaan tarkoin
- sijoituksissa ihanteena olisi, se ettei perhe vaihdu jatkuvasti
- päivähoidossa ihanteena olivat kestävät ihmissuhteet vrt. jatkuvasti vaihtuvat hoitajat
- pitkät äitiyslomat ja vanhempainvapaat pyrkivät mahdollistamaan turvallisen kiintymyssuhteen synnyn
- jo laitoksella vauva pääsee yleensä äidin syliin paljaalle iholle -> ensikontakti
d) vauvan / lapsen kyky ymmärtää < vs.> vauva on tabularasa, lapselta ”piilotellaan” asioita
- vauvallasynnynnäinen orientaatiorefleksi, suosii ihmiskasvoja, ihmisääniä, tunteiden yhteensoinnuttaminen, sosiaalinen mallintaminen -> neuvolat pyrkivät tukemaan varhaista vuorovaikutusta ja esim. äidin masennusta hoidetaan myös ”vauvan vuoksi”.
- aiemmin monista asioista vaiettu (kuolema, seksuaalisuus, ero, mielenterveysongelmat, perheväkivalta) < vs. > nykyään lapsille omia sururyhmiä, lapsia pyritään huomioimaan, jos joutuvat kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaa vaikka vain näkijänä, perheissä, joissa on mielenterveysongelmia, myös lapsia pyritään tukemaan, lapsille on omia ryhmiä, joissa voivat purkaa kokemuksiaan vanhempien avioerosta, seksuaalisuudesta ja oikeudesta omaan kehoon puhutaan lastenkirjoissa ja ala-asteelta lähtien virallisten opetussuunnitelmien puitteissa.
- toisaalta ei odoteta lapselta aikuisen käytöstä esim. Piagetin teoria ajattelun kehittymisestä – lapsi ymmärtää asioita laadullisesti eri tavalla kuin aikuinen (esim. rikosoikeudessa ei samaa vastuuta kuin aikuisella) tunne-elämä: Ymmärretään, että lapsi ei pysty vielä samalla tavalla hillitsemään ja kontrolloimaan esim. kiukkupuuskiaan vrt. uhkaikä, kuin aikuinen.
e) vertaisryhmän / vertaissuhteiden merkitys -> miten perhe / yhteiskunta pyrkii tukemaan vertaisryhmäkontaktien syntyä (mahdollisuus leikkiin toisten lasten kanssa), miten taas ehkä säätelemään negatiivisten vertaissuhdevaikutusten syntyä. Myös tilaa identiteetin kehittymiselle (vrt. Marcia työstetty vai valmiiksi otettu/annettu identiteetti ja arvomaailmat esim. joissain maissa ajattelun- ja sananvapaus ei demokraattisesten yhteiskuntien luokkaa)
f) psyko-fyysis-sosiaalisuus: miten kehityksen eri osa-alueiden tukeminen tapahtuu (myös kehityksen holistisuus, eli kaikkien osa-alueiden kehitys on yhteydessä toisiinsa.
- esim. fyysis-motorisen kehityksen tuki: vauvamuskarit, -jumpat, -uinnit, -hieronnat, lasten ja nuorten liikunharrastukset, koulujen liikuntatunnit
- äitiysneuvolatoiminta: sikiön fyysisen kehityksen turvaaminen, vanhempien sosio-emotionaalinen valmentaminen vanhemmuuteen -> jaetaan kehityspsykologista tietoa keskusteluissa ja ”valistus”lehtisillä.
- lastenneuvolatoiminta: kehityksen ja kasvun monipuolinen seuranta ja tuki (ruokavalio, sairauksien ehkäisy…), perheen tilanteen seuranta
- koulukypsyystesteissä huomioidaan fyysis-motorinen, sosio-emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys
- liiikennesuunnittelussa (otetaanko tarpeeksi lapset huomioon ?)
g) Kognitiivisen kehityksen tuki
- tietoa sikiön varhaisista kyvyistä -> ultra-ääni ja aivotutkimukset -> koulutusohjelmia jo sikiöille !
- satujen lukeminen ja sadutus (kirjataan ylös lasten kertomuksia): muisti, syys-seuraussuhteet, ongelmaratkaisu, luovuus, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky -> vaikutus myös muihin kehityksen osa-alueisiin
- vieraan kielen leikkikoulut -> huomattu, että lapsen kyky oppia kieltä on parempi kuin aikuisen, leikinomaisesti opetellaan alkeita
- oppimisen psykologinen tieto: pyrkimys muuttaa koululaitosta opettajajohtoisesta opiskelijakeskeiseen suuntaan (ps1 kurssi) esim. yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiva oppiminen, monipuoliset oppimisympäristöt. Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke -> lasta tuetaan oppimisessa, kun tehdään yhdessä. Silloin pystyy parempaan kuin yksin pystyisi.
- erityisopetus, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, tukiopetus
h) temperamenttityypit: tiedostetaan, että kaikki ei välttämättä johdu vanhempien kasvatustyyleistä vaan lapset reagoivat maailmaan erilailla, koska heillä on synnynnäisiä eroja mm. tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden, rohkeuden suhteen Temperanmenttieroja ei vältäämättä huomioida tarpeeksi: kulttuuri voi suosia vain yhdenlaista temperementtia vrt. työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään kuin tehtävään aktiivista, ulospäin suuntautunutta henkilöä
VOIT SIIS MYÖS POHTIA, MILLAINEN KEHITYSPSYKOLOGINE N TIETÄMYS JÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ JA LAITTAMATTA KÄYTÄNTÖÖN ts. millainen perhe-elämä tai yhteiskunta on lapselle huono kasvuympäristö
esim. liian kiireiset vanhemmat, työelämä vie kaiken energian, perheet eivät ehdi olla yhdessä
sosiaalisten verkostojen murtuminen (sukupolvet asuvat kaukana toisistaan ja perhe voi jäädä yksin selviämään arjesta)
taloudellinen eriarvoisuus, suoranainen köyhyys on haaste useissa lapsiperheissä
pitkät opiskeluajat ja opiskelijoiden heikko taloudellinen tilanne ei tee lasten hankkimista helpoksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
