"Älykkyys on perinnöllistä". Arvioi väitettä psykologisen tutkimustiedon pohjalta ja esitä perusteluja väitteen puolesta ja sitä vastaan.

Psykologian ainereaalikysymys 10+ (jokeri max 9 p.) Syksy 2007

Tässä jotain näkökulmia:

Älykkyyden käsite:
- kykyä toimia mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kulloisessakin tilanteessa:
- sopeutumista uusiin tilanteisiin
- joustavaa, nopeaa oivallusta ja oppimiskykyä
- tiedon hyväksikäyttöä ja sovellusta
- kykyä abstraktiin ajatteluun
- arkiajattelussa paljon mielikuvia, mutta määritteleminen hankalaa

Periytyykö älykkyys ?
- identtisillä kaksosilla ÄO ja profiili usein hyvin samankaltainen vaikka jopa kasvaneet eri perheissä
- erimunaisilla kaksosilla ja sisaruksilla jonkin verran yhteneväisyyttä
- adoptiolapsilla vähäinen yhteys

PERIMÄ VAIKUTTAA SELVÄSTI (teollisuus maissa uskotaan olevan 0.5) mutta ei ole olemassa yhtä ”älykkyysgeeniä” vaan se on monen geenin yhteisvaikutusta
- älykkyys ei periydy suoraan: keskimääräisesti älykkäiden lapsi voi olla vanhempiaan älykkäämpi tai älykkäiden vanhempien jälkeläinen voi olla vähemmän älykäs, riippuen siitä, miten vanhempien geenit sopivat keskenään.

Älykkyys ja geenit
- Robert Plom: 6. kromosomin geenissä ->insuliinin tuotto ja tehokkuus käyttää verensokeria.
- Korkeassa ÄO:ssa oppimisen myötä pienempi kulutus, muilla ei vähene.
- Aivokuvannuksissa huomattu myös:vähempää aktiivisuutta paitsi matemaattisissa tehtävissä poikkeuksellisen korkeaa aktiivisuutta
- pohdittu myös onko älykkäillä : *tiheämmät/ eri tavoin toimivat hermoverkot joillain alueilla (erityisesti otsalohko)* automatisoituneemmat prosessit *parempi keskittymiskyky

Mitkä muut tekijät vaikuttavat älykkyyteen ?
- fyysiset tekijät(geenien lisäksi): raskausaika, synnytys, elinaikaiset tekijät: hapenpuute, ravinto, myrkyt, vammat

Ympäristö ja yhteiskunta:
- virikkeetön laskee (vrt. susilapset, eläinkokeet, huonot ja puutteelliset elinolosuhteet)
- virikkeellinen parantaa (eläinkokeet, hothouse- ja Bright Start kokeilut)
- kehittyneessä yhteiskunnassa monipuoliset virikkeet (julkiset kirjastot, taide ym.)
- tasa-arvoinen yhteiskunta tasaa vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutusta esim. koulutukseen hakeutumiseen

Yksilö:
- tempperamentti (aktiivisuus/passiivisuus)
- uskomukset, minäpystyvyys, luovuttaminen-> millaisia haasteita ottaa vastaan
- opiskelu, harjoittelu

Etnisten ryhmien väliset älykkyys erot
- herättänyt kiivasta keskustelua
- 1990-l lopussa Hernnstein & Murray The Bell Curve (Normaalijakauma): ”Älykkyys määräytyy perimän pohjalta. Sosiaaliset erot etnisten ryhmien välillä johtuivat älykkyydestä (ei päinvastoin): Valkoiset 100, mustat 90, aasial. ja juutal. yli 100.
- Enemmistö tutkijoista katsoo sosioekonomisten tekijöiden selittävän etnisten ryhmien väliset älykkyyserot perintötekijöitä paremmin.
Kritiikkiä ja kysymyksiä…
Onko älykkyys:
- synnynnäistä vai ympäristön tuotetta – nature vs. nurture kiista.
- yksilön ominaisuus vai ihmisryhmän yhteinen ominaisuus ts. sosiaalisesti hajautettu kognitio
- yleistä vai tehtäväkohtaista, onko eroja eri tehtäväalueissa – mitä siihen oikein kuuluu esim. kuuluuko siihen ”tunneäly” ja sosiaaliset taidot
- pysyvää vai muuttuvaa
- ennustekykyistä: jos menestyy testeissä, niin millä elämänosa-alueilla myös menestyy
- onko nopea ratkaisu aina parempi kuin hitaampi prosessi
- sukupuolesta tai rodusta riippuvaista
- yksilön omassa hallinnassa – voiko hän itse muuttaa sitä, esim. kompensoida heikkouksia kehittämällä vahvuuksiaan (ks. Sternberg)
- samaa kuin luovuus, lahjakkuus, asiantuntevuus, viisaus – hyvyys (ks. Gardner, multipleintelligence)
- ja sen mittaaminen leimaavaa: varjostaako huono testitulos loppuelämän ajan

Voidaanko älykkyyttä oppia ja opettaa ?
KYLLÄ
- taitavaa tiedon käsittelyä voidaan opettaa, asiantuntijaksi kouluttautuminen. USA enrichment – rikastamisohjelmat: harjoitusohjelmissa mukana olleiden ÄO nousi, palautui ennalleen harjoittelun loputtua
- adotioperheen vaikutus
- ÄO standardeja jouduttu korottamaan koulutuksen ja ravitsemuksen kehityksen myötä
Ei: kaksostutkimuksissa havaittu voimakas periytyvyys
- The Bell Curve: vähemmistöjen ÄO

Pohdiskelua, mitä älykkyys oikeastaan on ja voidaanko sitä edes luotettavasti mitata. Mitä silloin mitataan ? Onko älykkyyden mittaamisesta hyötyä ?

Onko esim. jostava älykkyys periytymää ja kristallisoitunut älykkyys opittua
Raymond Cattellin mukaan älykkyys on yksi kuudestatoista persoonallisuuden ominaisuudesta.Hän jakoi älykkyyden
- joustavaan yleisälykkyyteen, joka ei riipu kulttuurista ja oppimisesta (terävimmillään n. 20-v. iässä – heikentyy aivojen tiedonkäsittelykyvyn hidastuessa)
- kristallisoituneeseen, kiteytyneeseen älykkyyteen joka kehittyy elämänkokemuksen myötä vrt. hiljainen tieto eläkkeelle siirtyvissä työntekijöissä
Onko älykkyyden rakenne

Sternberg on korostanut, että älykkyys on muuttuva ominaisuus, joka vaihtelee elämäntilanteittain, kykyä toimia tilanteen vaatimalla tavalla – korostaa Gardneria enemmän eri muotojen välistä vuorovaikutusta. Oleellista metakognitiiviset taidot, se että tunnistaa ja osaa kompensoida omia heikkouksiaan vahvuuksiensa avulla – kaikessa ei tarvitsekaan olla erinomainen. Älykkyyttä voidaan kehittää: ongelmanratkaisutaitojen opettaminen esim. asiantuntijamaisia tiedonkäsittelytaitoja opettamalla

Miksi älykkyyttä tutkitaan ?

EKSTRAA:
Mitä haittaa ja hyötyä älykkyyden mittaamisesta on?
- Plom (oma kokemus) voi auttaa ohittamaan huonon sosioekonomisen taustan -> hyvä ÄO –tulos avaa ovia opiskelupaikkoihin = löydetään lahjakkuuksia, jotka muuten jäisivät huomaamatta
- Oikein suoritettuina luotettavampia kuin opettajien ja työnantajien lausunnot
- Oppimisvaikeuksien tunnistamisen kautta voidaan löytää sopivia opetusmenetelmiä
-> tehotreenaus, esiopetus ym. älykkyyseroja tasoittamaan pyrkivät projektit
- voidaan käyttää muiden tutkimusmenetelmien toimivuuden mittaamiseen esim. katsoa vaikuttaako tietty lääkeaine kognitiivisiin suorituksiin
- Stenberg (oma kokemus) huono tulos voi asettaa esteitä – esim. ”heikkojen” (tuki)opetus turhaa
- vaikuttaa omiin uskomuksiin
- epäpätevät testaajat ja pelkkä älykkyystestin käyttö ilman muiden menetelmien tukea voi antaa virheellisen tuloksen