Kerro tiivistäen erilaisista muistitutkimuksista, joiden avulla muistin monivarastomallin olemassaoloa on pystytty todistamaan ja ...

joiden avulla on saatu tietoa eri muistisysteemien kestosta ja kapasiteetista (ja laadusta).

Muistikysymyksissä vaarana on se, että opiskelija yksinkertaisesti vain toistaa tietonsa muistin monivarastomallista: " On sensorista muistia, työmuistia ja säilömuistia". Näistä hän voi kertoa jotain yksityiskohtiakin. Nyt kuitenkin kysytään, MILLAISET KOEASETELMAT OVAT TODISTANEET näiden eri laatuisten muistien olemasta.

MUISTITUTKIMUKSIA
- sarja-asemakäyrä s. 98-99
- Sperlingin koe (kirjainmatriisikokeet) -> SENSORISEN MUISTIN OLEMASSAOLO
- Petterson & Petterson (rekkarit + häirintätehtävä) -> TYÖMUISTIN KESTO JA KAPASITEETTI
- Bartletin kokeet: MUISTIN KONSTRUKTIIVISUUS
· Piirretään ärsykekuviosta -> muisti on konstruktiivinen eli yksilön omat sisäiset mallit vaikuttavat mitä painetaan mieleen ja miten asiat palautetaan mieleen.
· intiaanisatu muuttui länsimaisen kuulijan toistaessa erilaiseksi -> sisäisten mallien vaikutus
· Talokertomus: roolit esim. talonostaja ja murtovaras vaikuttivat siihen, mitä koehenkilö pystyi palauttamaan mieleensä kertomuksesta.
- Elisabet Lofus s. 90, 100: Valemuistot. Sisäiset mallit ja esim. johdattelevat kysymykset vaikuttavat siihen, mitä ja miten muistetaan.
FONOLOGISEN SILMUKAN JA VISUOSPATIAALISEN LEHTIÖN OLEMASSAOLO
1) Alan Baddeley, kaksoistehtävät (s. 79)
- Jos kaksi tehtävää vaatii samanlaista kognitiivista prosessointia tai kilpailee saman työmuistin yksikön rajoitetusta muistikapasiteetista, koehenkilöt eivät onnistu suorittamaan tehtäviä samanaikaisesti, vaikka pystyisivätkin suorittamaan tehtävät menestyksekkäästi, jos saavat tehdä ne peräkkäin.
- Numerosarjan mielessä pitäminen ja
- 1)päättely onnistuivat (siis ei kuormita samaa resurssia)
- 2) sanojen ääneen lausuminen ei onnistunut (kumpikin rasitti fonologista silmukkaa)
- 3) Visuaalisen tehtävän tekeminen yhtä aikaa onnistuivat (toinen kuormitti kuuloa (sisäinen puhe) ja toinen näköä (visuaalis-avaruudellinen lehtiö).
2) Samoin myös seuraava aivovauriotapaus todistaa osaltaan työmuistin eri koodausjärjestelmien olemassaoloa: ( K.F:n tapaus)työmuistin kokeissa havaittiin, että hän pystyi pitämään mielessään vain yhden kuulemansa numeron = yksi yksikkö, Ongelmia tuli esim. pitkissä lauseissa -> alkupää unohtui.. Kuulomuisti oli vaurioitunut mutta näkön työmuisti oli jäljellä ->pystyi kuitenkin päättelemään ja oppimaan uutta.
3) PET-aivokuvauksissa on havaittu, että kuulon ja näön työmuistit työllistävät eri alueita aivoissa.
4.) Taksikuskien tehtävänä oli kertoa tietokoneen näytölle ilmestyneiden katujen nimien ja käännösten perusteella minne he päätyvät. Tehtävää suorittaessa heillä oli kaksi erilaista häirintätehtävävää. Toinen rasitti fonologista silmukkaa (pa, pa, pa – tavun toistaminen) ja toinen rasitti visuospatiaalista lehtiötä (K-kirjaimen piirtäminen nuolinäppäimellä samalla kun katselivat osoitetietoja näytöltä). (Ps1 kurssilla). Tarkkaavaisuutta oli helpompi jakaa, jos tehtävät kuormittivat muistin eri alasysteemejä.

- Palautusvihjeiden käyttö (Tulvingin ja Pearlstonen koe – sanalistojen palautus vihjeillä tai ilman s. 86). -> unohtamisen syy voi olla hakuvihjeen puuttumisessa (”pyörii kielen päällä”). -> TUTKITAAN TIETOJEN PALAUTTAMISTA PITKÄKESTOISESTA MUISTISTA
- Mandler, Pearlstone, Koopmans – 100 sanan mieleenpainaminen: Vaikka kaikkia sanoja ei pystytty palauttamaan mieleen, pääteltiin että niitä ei ollut unohdettu, vaan ongelma oli mieleen palauttamisessa. Koehenkilöt tunnistivat keskimäärin 96 sanaa. Johtopäätös oli, että mieleen palauttaminen ja tunnistaminen ovat erillisiä toimintoja.