HARJOITUS: Pohdi niitä yksilö- ja sosiaalipsykologisia tekijöitä, jotka vaikutavat nuoren liittymiseen johonkin ääriryhmään.

Kysymys oli psykologian ainereaalin syksyn 2007 jokerikysymys, josta maksimipistemäärä on 9 pistettä.
Tämä on pikemminkin harjoitus opiskeluryhmälle kuin vastausjäsennys kysymykseen.
Jokereissa on tärkeää muistaa, että vaikka vastausten on oltava laajoja ei kaikkea mahdollista tarvitse mainita. Ei siis kannata ahdistua ajatuksesta, että jokerissa tulisi olla maailmankaikkeuden kaikki näkökulmat mainittuna ! Korkeimmissa pisteissä tärkeää on, että vastaus ei ole kiiruulla väsätty luettelo vaan se on oltava jäsentynyt vastaus. Kypsä ja pohdiskelevakin. Opiskelija näyttää, että hän osaa muokata ja soveltaa opiskelemaansa tietoa ja ehkäpä myös arvioida sen luotettavuutta.

PSYKOLOGIAN KERTAUSKURSSILLA voi tämän esseerungon käydä keskustellen luokassa läpi, niin että parit vuorollaan esittelevät vastuullaan olevan teeman sovellettuna otsikon kysymykseen.
***********************
Tarkastele kysymystä näiden näkökulmien kautta. Sovella annattuja teorioita kysymykseen ja selitä annettuja käsitteitä tarkemmmin kysymyksen näkökulma huomioiden:

Mitä tarkoittaa käsite "ääriryhmä" ? Huom ! ei aina desktruktiivinen vaan tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa esim. pienen joukon piiristä alkava kansalaistottelemattomuus on voinut olla ollut merkittävää esim. ihmisoikeuksien laajenemiselle.
-> mahdollisuus käyttää oppiainerajat ylittävää tietoa esim. Maon, Hitlerin, Kommunististen liikkeiden nuorisojärjestöt, uskonnolliset desktruktiiviset kultit

- Kehityspsykologinen näkokulma:
* 1. 2. ja 3. asteen (primaari/ sekundaari) sosialisaatioprosessin merkitys: Sosiaalistuminen voi tapahtua alaryhmään tai vastakulttuuriin esim. rikollisjengiin
* Samaistumisen (identifikaatio, sisäistys) avulla = haluaa olla jonkun itselle tärkeän ihmisen kaltainen, ikään kuin hänellä olisi samoja ominaisuuksia kuin toisilla. Samaistuessaan yksilö sisäistää aineksia minäkokemukseensa.
* nuoren sosiometrinen status (suosittu, syrjitty, huomaamaton, aggressiivinen) tai käyttäytymistyyli (prososiaalisuus, aggressiivisuus, vetäytyminen) : ennustaako jokin niistä liittymistä ääriryhmään
- Erikson:
* Yhteiskunnallinen tarkastelutapa: Ihminen syntyy tiettyyn yhteiskuntaan, jolla on omat arvonsa ja norminsa. Hän kasvaa ja kehittyy tiettynä historiallisena ja taloudellisena aikana.
* Identiteetti ja roolien hajaannus, roolikokeilut
* a) Perheen sisäisten ja b) yhteiskunnan arvomaailman kyseenalaistaminen
* Kehitystehtävät

- Marcia erottaa identiteetin kehityksessä neljä identiteettitasoa, jotka määritellään kahdella kriteerillä: tutkiminen tai arviointi ja sitoutuminen.
1. saavutettu eli työskennelty identiteetti
Yksilö on läpikäynyt identiteettikriisin ja tunnustellut vaihtoehtoisia rooleja sekä tämän kautta sitoutunut tiettyihin arvoihin.
2. moratorio eli selvittelyvaihe
Nuori selvittelee ja arvioi erilaisia rooleja, mutta ei ole vielä tehnyt valintaansa, eikä sitoutunut mihinkään arvolähtökohtiin. Usein peruskoulun loppuvaiheessa olevat nuoret elävät tätä vaihetta.
3. otettu identiteetti
Yksilö ei ole kokeillut vaihtoehtoja, mutta on kuitenkin sitoutunut tiettyihin rooleihin ja arvoihin omaksumalla lapsuuden samastumiskohteiden mukaisen vaihtoehdon. Yksilö on siis tavallaan ohittanut identiteetin muodostamisprosessin.
4. selkiytymätön identiteetti
Yksilö ei ole lainkaan selvitellyt vaihtoehtojaan eikä ole sitoutunut minkäänlaisiin ratkaisuihin.

- Itsenäistymiskriisi: Irtautuminen vanhemmista ja vertaisryhmän merkityksen korostuminen
- Itsetunnon, identiteetin kriisi
- Ideologinen kriisi:
Ideologia antaa ihmiselle ymmärrettävän kuvan elämästä ja siihen liittyvistä merkittävistä asioista. Ideologia yhdistää ihmisiä, tarjoaa yhteisiä ratkaisumalleja täysin henkilökohtaisten pyrkimysten ja yksinäisyyden tilalle. Se toimii merkittävällä tavalla apuna menetyksiin liittyvässä surutyössä. Erityisen keskeinen merkitys ideologialla on kasvaville nuorille, jotka irtautuvat vanhemmistaan ja etsivät uusia tunnekohteita. Ideologia tarjoaa hyväksytyn ulkoasun myös henkilökohtaisille pyrkimyksille, jotka muuten koettaisiin yleisesti kielteisinä ja ihanteiden vastaisina. Tästä seurauksena hyvää tarkoittavan ideologian nimissä voidaan toteuttaa omia valtapyrkimyksiä saamatta muiden ihmisen tuomiota


regressio, taantuma voi ilmetä nuoren kuuluisuuksien ihailuna ja ”sulautumisen” tunteena -> nuori saattaa joutua lähes täydellisesti jonkin ideologian vietäväksi.
identiteettikriisi voi johtaa myös pitkittyneeseen etsiskelyvaiheeseen, roolien ja elämänkatsomuksen korostuneeseen kokeiluun ja arviointiin


-Kognitiivinen näkökulma:
Ajattelun kehitys:
* a) mustavalkoisuus, b) (ääri)relativismi c) vasta viimeisenä integroitunut tietokäsitys
* formaalinen -> vasta aikuisuudessa kyvykkyys postformaaliin ajatteluun
* sisäiset mallit


Motivaatiopsykologian näkökulma:
- Sosiaaliset motiivit: liittymisen tarve

- Sosiokulttuurinen näkökulma:
*Individualistinset ja kollektivistiset kulttuurit
* Yhteiskunnan tila: demokratiassa helpompi saada äänensä kuuluviin, toisaalta myös ääriliikkeillä liikkumavaraa
* Kuinka voimakas sosiaalinen kontrolli ryhmässä on: millaiset vapaudet yksilöillä on liittyä haluamiinsa ryhmiin


- Mallioppiminen: a) jäljittelijään liittyvät tekijät (epäitsenäisyys, suggestioalttius, ikä, sisäiset mallit, arvot, asenteet), b) malliin liittyvät (toistuvuus, volyymi, yhdenmukaisuus, mallin saamat palkkiot - sijaisvahvistaminen), c) tilanne (epävarma, uusi)

- Humanistinen psykologia: Itsensätoteuttaminen

- Piirreteoria: onko tietyn tyyppinen persoonallisuusprofiili alttiimpi liittymään - mitä olisivat nämä piirteet ?

- Mielenterveys:
* realiteetin testaus
* suojaavat ja riskitekijät esim. kotitaustassa -> syitä, miksi yksilö liittyy ääriryhmään

- Psykodynaaminen selitys: liittyminen defenssinä (projisoidaan ryhmänä omia huonommuuden tunteita syntipukkeihin, splitting = mustavalkoisuus, lohkominen: me hyviä, vastustettava kohde äärimmäinen paha, acting out, reggressio, rationalisaatio, kohteensiirto) -> omia tiedostamattomia yllykkeiden toteuttaminen ryhmän oikeutuksella, toinen selitys: alikehittynyt yliminä: ei hillitse impulsseja ja hyväksyy yhteiskunnalle tuhoisan käytöksen.

- mielihyväperiaate: yksilö toimii aina niin, että suojaa käsitystään eheästä ja jatkuvasta minuudesta. Liittymällä ääriryhmään hän voi saavuttaa tämän, vaikka se ulkopuolisesta näyttäisikin mielipuoliselta.

- Attribuutiot

- Aggressio-frustraatiohypoteesi: turhautuminen esim. omien vaikuttamismahdollisuuksien puuttumiseen saa liittymään ääriryhmiin, jotka käyttävät aggressiivisiakin tapoja omien tavoitteidensa saavuttamiseen.

- Sosiaalipsykologia:
* assertiivisuus, alistuvuus
* haloefekti eli sädevaikutus
* autostereotypia eli tietyn ryhmän käsitys itsestään
* konformistisuus eli yhdenmukaisuuden paine
* status
* kognitiivinen dissonanssi: yritys rauhoittaa levoton "omatunto" liittymällä "järjettömään" järjestöön
* deindividuaalio
"kasvottomuus"- depersonalisaatio- kasvottomuuden kokemus, nimettömään massaan sulautuminen, yksilöllisen riippumattomuuden tuohoaminen
* yksilö-, ryhmä-, sosiaalinen identiteetti, enemmistö-vähemmistöidentiteetti
sisäryhmä - ulkoryhmä
* joukkokäyttytyminen, lauma-ajattelu
* homogeeninen ryhmä, sisä- ja ulkoryhmä, viiteryhmä
* integraatio, assimilaatio, separaatio, marginalisaatio
* vaikutusmahdollisuuden ryhmän kautta
* ryhmän kehityksen vaiheet: alussa "kuherruskuukausi"
* ryhmän attraktiivisuus ja koheesio
* valta ja johtajuus: esim. yhteiskunnallisena lama-aikana haetaan voimakasta johtajaa
* sosiaalinen vaihdantateoria
* Balanssiteoria
* asenteisiin vaikuttaminen: tunteisiin, ajatuksiin, käyttäytymiseen vaikuttaminen
* sosiaalinen havainnointi: edellisyys vaikutus, ensivaikutelmat, attribuutiovirheet (millaisen vaikutelman ääriryhmä onnistuu luomaan itsestään)
* aivopesu ja vaikuttaminen:
- voi olla suoraa tai epäsuoraa
- erilaisia strategioita voidaan käyttää, jotta saadaan yksilö liittymään ryhmää: miellyttäminen, uhkaaminen, itsekorostus, uhrautuminen – herättää toisessa, syyllisyyttä, nöyristely, altistaminen, eristäminen, suostuttelu, palkintojen ja rangaistusten manipulointi, mallien hyväksi käyttö, päin naamaa (aluksi mahdoton pyynto) -> tämän jälkeen vastapuoli suostuu, kun esittää pienemmän pyynnön, pienin askelin (varovainen pyyntö, jopa lahja tai palvelus aluksi)
* Ryhmät toimivat välittäjinä, siltoina yksilön ja yhteisöjen, ryhmien, yhteiskunnan välillä. -> yksin on vaikea vaikuttaa, mutta esim. jonkin puolueen kautta voi ajaa asioitaan.
* Suhteellinen deprivaatio. Kun todellinen vertailukohta puuttuu, toisten koetaan saavan epäoikeudenmukaisesti enemmän kuin sisäryhmä -> liitytään ääriryhmään esim. natsit vastaan maahanmuuttajat