Yleisiä huomioita syksy2007 reaalista

Oi voi, älkää kirjoitelko niitä "metapuheita": Tarkastellaanpas, mietitäänpäs nyt, "Nyt seuraavaksi aion kohta pian ihan kohta kirjoittaa seuraavaksi...". Suoraan asiaan vaan.

Kysymys1.
Tuli huomata kysymyksen kolme osa: 1) Kertoa kattavasti jokin tutkimus, siis YKSI 2) Perustella miksi se on itselle tärkeä ja 3) Arvioi sen merkitystä psykologialle. Tuo viimeinen kohta jäi helposti huomiotta, vaikka pyydettiin lyhyttä perustelua, pitäisi se hyvässä vastauksessa olla enemmän kuin yksi lause ! Siinä opiskelija osoittaa psykologiatieteen tuntemustaan - mihin laajempaan yhteyteen tämä kyseinen tutkimus psykologiatieteen historiassa esim. on liittynyt ja miten se on esim. suunnannut psykologiatieteen kehitystä.

KYSYMYS 2

Tärkeä oli huomata sana HAASTEITA. Siis pelkästään ei voinut kertoa, miten vauvoja on tutkittu vaan vastauksen tuli painottua siihen, miksi vauvaikäisen tutkiminen on vaikeaa.

Ensimmäinen haaste tulee siitä, että vauvalla ei ole kykyä kielelliseen kommunikaatioon - häntä ei siis voi haastatella.

Kokeellinen vauvatutkimus alkoi 70-luvulla
vastasyntynyt ”vastaa” tutkijan ”kysymyksiin”
imemällä (voimakkuus, taajuus)
sydämensykkeellä
katseen suuntaamisella (silmänliikekamerat)
pään kääntely ja muu non-verbaalinen viestintä
uusinta on aivovasteiden mittaaminen
katsotaan erottaako vauva uuden ja tutun ärsykkeen toisistaan

Voidaan myös haastatella äiti ja tarkkailla äidin ja vauvan vuorovaikutusta.
Tässä ongelmana on haastattelututkimuksen yleiset haasteet ja esim. se pystyykö "maallikko äiti" havainnoimaan vauvaa kyllin tarkasti arkisissa yhteyksissä, jotta hän osaisi vastata tutkijaa kiinnostaviin kysymyksiin.

Erilaisin vauvatutkimus esimerkein, joita on esitetty runsaasti erilaisissa opetusvideoissa voi kertoa, miten vauvatutkimuksen haasteisiin on kuitenkin voitu vastata. Näiden kautta voi pohtia, miten pelkän observoinnin varassa ei esim. välttämättä tiedetä:
- kertooko vauvan pelokas käyttäytyminen vieraskoetilanteessa todellakin kiintymyssuhteesta vai synnynnäisestä temperamentti erosta ja herkemmästä autonomisen hermoston reaktioista
- eiko vauva tajua esineen olevan olemassa (viivytetyn reaktio kokeet, esinepysyvyys)vai eikö hänen muistinsa vain ole riittävän kehittynyt säilyttämään piilotetun esineen paikkaa

Myös eettisiä kysymyksiä voi pohtia (altistetaanko vauvaa jollekin vahingolliselle, kun esim. kuuntelutetaan ääninauhoja tms. Klassinen esimerkki eettisesti arveluttavasta vauvatutkimusasetelmasta on Watsonin Pikku-Albertin pelolle ehdollistamiskoe.

KYSYMYS 3.
Helpompi olisi ollut ehkä ensin miettiä, mitäs niitä kehityspsykologian teorioita on ja sitten miettiä mikä omassa kasvatuksessa olisi sellainen tekijä joka istuu teoriaan...
Tärkeää oli, että vastauksessa ei vain kerrottu oman perheen ihanasta ja rakastavasta ilmapiiristä, kannustuksesta ja kaikesta hyvästä paatoksella - niin että unohtui se yhteys sinne kehityspsykologiaan.
- Kiintymyssuhdeteoriasta aika moni oli saanut rakennettua hyvän vastauksen.

KYSYMYS 4.
Piagetin teoriaa ei nyt ollut tarkoitus kertoa juurta jaksaen joka vaiheessa pitkään viipyen vaan keskittyä tuohon POSTformaaliseen vaiheeseen. Moni vältti tämän ansan.
Tässä näitä postformaalisen ajattelun piirteitä:
- Mustavalkoisuus vähenee – ymmärretään absoluuttisten totuuksien suhteellisuus = relatiivisuus. Suvaitaan ja kestetään erilaisten näkökulmien olemassaolo.
- Pystytään integroituun tietokäsitykseen = vertaillaan ja arvioidaan erilaisia näkökulmia ja muodostetaan ristiriitaisistakin käsityksistä kompromissiratkaisuja.
- Reflektiivisyys = pystytään kriittisesti arvioimaan omaa toimintaa ja ajattelua – nähdään oman ajattelun rajoitukset.
- Postformaali ajattelu kehittyy koulutuksen ei kypsymisen seurauksena -> kaikki aikuiset eivät saavuta…
- Sosiaalisella ympäristöllä ja kulttuurilla on erittäin suuri merkitys ajattelun kehityksessä.
- Työelämässä mm. tiimityössä tieto kumuloituu ja ryhmä voi pystyä parempaan kuin yksilö vrt. lähikehityksen vyöhyke
- Viisaudessa yhdistyy kognitio, emootio, tahto, toiminta – huolellinen harkinta, tahto hyvään, eettinen ja moraalinen pohdinta, seurausten pitkän aikavälin merkitysten pohdinta.

KYSYMYS 5.
Hienoa kun moni oli rohkeasti tarttunut tähän kysymykseen. Eri oppikirjoissa tuota aluetta oli paikannettu vähän eri suunnille. Se on jo hyvä oivallus, jos hahmottaa häiriön liittyvän vasempaan puoleen, liittyvän fonologisen silmukan ongelmiin. Lisäksi oli syytä huomata, että häiriö liittyy työmuistin toimintaan ja ei ole kovin suuri, kun visuaaliset tehtävät onnistuvat normaalista ja kielellisen aineksen tuloksetkaan eivät ole täyttä nollaa. Jos oli käyttänyt vanhaa EDITAN neuropsykologian kirjaa siellä ei tainnut vielä olla kuviota jossa eritelty fonologinen silmukka, visuo-spatiaalinen lehtiö, komentoyksikkö ja episodista puskuri muistia. Otavan PS-kirjassa 3, sivuilla 78-79 on aihetta käsitelty. Siellä sanallisen aineksen käsittely paikallistetaan vasemman aivopuoliskon päälakilohkoon. Jos olit puhunut otsasohkosta tai ohimolohkoista nämäkin hyväksyttänee, koska psykologian opettajien pisteytysohjeissa oli mainittu näitä alueita.

Lyhemmälläkin vastauksella pääsi tässä pisteille, eli aina ei kuuden pisteen vastaus oli neljättä sivua pitkä :-) Rohkeasti vain neuropsykologian vastausten kimpuun...

KYSYMYS 6.
Tarkkaavaisuuteen ja työmuistin kapasiteettiin liittyvä kysymys. PS Otavan kirjassa ei ollut noita suodatin ja resurssiteorioita. Ilman niitäkin hyvän vastauksen sai aikaan.

Tässä yleistä tietoa tarkkaavaisuuden teorioista ja vähän sovellustakin

HAVAITSIJAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT
• motivaatio
esim. onko keskustelu kiinnostavaa ja merkittävä kännykässä puhujalle)
• Fysiologinen vireystila (terveys, väsymys, vireys)
esim. väsyneenä ei jaksa keskittyä puheluun samalla tavalla
• sisäiset mallit: (noviisit vst. Ekspertit)
esim.
- Kuinka tottunut liikkumaan julkisissa liikennevälineissä ja onko reitti tuttu (automatisoitunut prosessi, tietää missä jäädä pois, vaikka ei kokoajan keskity siihen)
- onko julkisilla paikoilla soveliasta puhua kännykkään, voinko olla kiinnittämättä huomiota muihin kanssamatkustajiin ja keskittyä vain omaan tekemiseeni (
ÄRSYKKEESEEN LITTYVÄT TEKIJÄT
Bussin melutaso:
• voimakkuus
• yllättävyys
• jatkuvuus
• erottuvuus

Jos jotain yllättävää sattuu, orientaatiorefleksi herää. Jos kulkuvälineen äänet ovat tasaista hyrinää, saattaa tapahtua habituaatio -> ne eivät häiritse puhelua

TYÖMUISTI
Työmuistin( tietoisen käsittelyn alue, tajunta) kapasiteetti on määrällisesti ja ajallisesti RAJALLINEN:Aivomme eivät voi vastaanottaa kaikkia ärsykkeitä. Informaatiotulvasta on voitava muodostaa eheä havaintokokonaisuus. Kaikkea tietoa ei pysty käsittelemään kerralla-> osa poimitaan jatkokäsittelyyn.Ärsykkeiden valikointi on välttämätöntä tavoitteelliselle toiminnalle.
-> siksi tarvitaan TARKKAAVAISUUTTA

Jos jokin kanssamatkustaja alkaisi puhua kännykkään puhuvasta henkilöstä tarkkaavaisuus voisi herpaantua.
- Kun ei-tarkkailtavassa sivusanomassa sanomassa esiintyy virittynyt sana esim. oma nimi tarkkaavaisuus siirtyy.
- Havaittu laboratoriokokeissa (Cherry) sekä luonnollisissa olosuhteissa.
- Muistissa on ns. mentaalinen sanakirja, jossa tärkeät asiat aktivoituvat helposti.

Jos kännykkään puhuvalla henkilöllä olisi tarkkaavaisuushäiriö, silloin kännykkään puhuminen voisi vaikeutua. Inhibointi eli häiritsevän ärsykkeen poissulkeminen ei onnistu

Dikoottisen kuuntelun koe tutkii ihmisen kykyä valikoida tarkkaavaisuutensa kohde kuuloaistin yhteydessä.
KOEASETELMA: Vasempaan ja oikeaan korvaan syötetään erilaista ärsykettä. Koehenkilöä pyydetään toistamaan ääneen eli varjostamaan pääsanomaa ja tutkitaan, mitä hän on havainnoinut sivusanomasta. TULOKSIA: Yleensä vain päätarinan merkitys pystytään palauttamaan -> teoria tarkkaavaisuuden yksikanavaisuudesta. Sivusanomasta kuitenkin joitain fysikaalisia piirteitä esim. puhujan sukupuoli, lapsi vai aikuinen, ärsykkeen laatu esim. puhetta vai musiikkia -> Donald Broadbentin suodatinteoria. -> Tukee ”varhaisenvalinnan- teoriaa” joka väitti, että yksilö
voi tahdonalaisesti päättää minkälaisiin ärsykkeisiin hän kiinnittää huomiota. Tämä suodattaminen
tapahtuu ärsykkeen fysikaalisten ominaisuuksien mukaan varhaisessa vaiheessa. Ei-tarkkailtuja viestejä ei käsitellä pidemmälle (tällöin sellaisten ärsykkeiden merkitys, joita ei tietoisesti tarkkailtaisi jäisi hämärän peittoon) <- kritiikki nousi ns. coctail party ilmiöstä.

Myöhäisen valinnan teoria:
Väite: Kaikki ärsykkeet käsitellään, merkitys ratkaisee reagoidaanko ja siirtyykö informaatio jatkokäsittelyyn.
•Suodatin ei pysäytä sivuviestejä kokonaan, vaan vain vaimentaa ne.
•Kritiikki: Kuormittaisi ja hidastaisi liikaa, jos kaikki informaatio käsiteltäisiin sensorisessa muistissa varsin pitkälle.
•Nykykäsitys: valikointia tapahtuu eri vaiheissa.

SUODATIN TEORIAT
1. Suodatinteoria (Broadbent) -> VARHAISEN VALINNAN TEORIA
Ihminen on yksikanavainen, toisen kanavan tieto suodattuu pois fysiologisista syistä.
2. SUODATIN-VAIMENNINTEORIA (Anne Treisman)
Ihminen pystyy käsittelemään sivusanomaakin, ihminen on osin kaksikanavainen. Se mihin huomio ei kiinnity vaimenee.
3. MYÖHÄISEN VALINNAN TEORIA (Deutsch & Deutsch) Ihminen on monikanavainen, pystyy käsittelemään useita sanomia, vasta työmuisti valitsee ja karsii aineksen.

RESURSSITEORIAT
•Onko tarkkaavaisuus on kuin rajallinen voimavara eli resurssi – sitä on jaettava jotenkin.
•A) Kokonaisresurssiteoria: resurssin määrä on vakio – voidaan suorittaa useampaa tehtävää yhtä aikaa, ja jakaa resurssi niiden välillä, jos resurssin kokonaismäärä ei ylity. ”Helpot” tehtävät vaativat niukasti resurssia.
•B) Moniresurssiteoria: Tehtäviä voi tehdä samanaikaisesti, jos ne käyttävät eri tyyppistä resurssia vrt. näkö, kuulo, liike ts. samantyyppistä tiedonkäsittelyä vaativat tehtävät ovat vaikeita.
•C) Tarkkaavaisuus voidaan jakaa useiden tehtävien kesken jos on taitava SIIRTÄMÄÄN tarkkaavaisuuden tehtävien välillä.

sovellus kysymykseen: Voi katsella bussista ohikiitäviä maisemia (visuaalista) ja samalla jutella puhelimessa (auditiivista). Jos puhelun aikana vastapuoli luettelisi esim. numeroita ja bussin radiosta samalla lueteltaisiin vaikka oikeaa lottoriviä, silloin prosessi vaatisi tahdonalaista ohjausta, aktiivista ponnistelua.

KYSYMYS 7

Aika haasteellinen kysymys. Nyt ei suoraan voinut soveltaa ps2 ja ps5 kurssin tempperamenttiteorioita. Varsinkin jos pelkästään vauvojen temperamenttityyppejä alkoi luetella, niin vastaus meni ohi otsikon.
Oleellista oli muistaa kursseilla opituista temperamentti teorioista esim.
- yhteensopivuus: mikään temperamenttityyppi ei sinällään ole huono, kysymys on pikemminkin siitä miten ympäristö reagoi siihen. Esim. oppikirjan esimerkki USA/Japani -> sama lapsi saa kiitosta tai nuhteita riippuen missä kulttuurissa elää.

- Opettajien tulisi
a) tiedostaa temperamenttien vaikutus
b) tiedostaa omat opetustyylinsä ja tapansa reagoida opiskelijoiden temperamenttityyppeihin
c) huomioida opetuksessaan mahdollisimman monipuolisesti erilaisten temperamenttityyppien tarpeita

-> eri asia sitten on, miten näitä vaateita voi käytännössä toteuttaa
Esim. arviointi on tuhannen taalan kysymys: Antaako opettaja arvosanan osaamisesta ja taidoista vai mittaavatko arvioinnit todellisuudessa opiskelijan temperamenttityyppiä.

KYSYMYS 8
Vaarana oli, jos kertoi vain monisanaisesti jostain ohjelmasta. Tuli siis tehdä tutkimussuunnitelma, ei ainostaan pohtia, mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ohjelmalla mahdollisesti olisi.

Pohdiskella saattoi esim sitä. miten tutkimus todella tutkii ko. ohjelman aikaan saamia vaikutuksia. Nykyihmisethän ovat saaneet lähes koko elämänsä ajan vaikutteita TV:n kautta, samanlaisia sarjoja on paljon. Miten esim. taataan, ettei kontrolliryhmä ole "altistunut" kyseiselle ohjelmalle tai hyvin sen tyyppiselle materiaallle.

Oli myös määriteltävä, mitä ovat ne positiiviset vaikutukset.
Mielenterveydellekö ?
Oppimiselleko ?
Ongelmanratkaisutaitojen lisääntymisellekö ?
Minäkuvalleko ?
- vaihtoehtoja oli monia.

Psykologisen tutkimuksen kaavan pohjalta eseeseen sai jäsennystä. (Tutkimusongelma, mahdollinen hypoteesi, lähestymistavan valinta: kokeellinen, kenttä, tapaus, korrelaatio, tiedonkeruutavan valinta: haastattelu, kysely, tarkkailu, testi. Otoksen määrittely.

Oleellista oli keksiä, miten tehdä tutkimus, joka olisi myös toteuttamiskelpoinen, tai ainakin arvioida, kuinka realistinen ja luotetava oma tutkimussuunnitelma olisi.
Tutkimukseen liittyviä yleisiä käsitteitä tässä:
pitkittäis- poikittaistutkimus
perustutkimus-soveltavatutkimus
nomoteettinen – idiografinen ote
monitieteellinen, poikkitieteellinen
Arkitieto – tieteellinen ajattelu
Korrelatiivinen tutkimus - syys-seuraustutkimus
kvantitatiivinen-kvalitatiivinen
empiirinen – teoreettinen
koeryhmä-kontrolliryhmä
Strukturoitu – strukturoimaton
Riippuva – riippumaton muuttuja
Perusjoukko – otanta
Reliabiliteetti - validiteetti

Syytä oli pohdistella tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä:
-otoksen edustavuus, otantamenetelmät
-tutkimusmenetelmien valinta
-uusintamittaukset, rinnakkaismenetelmät: reliabiliteetti
-tulosten pätevyys: validiteetti, mittaako menetelmä sitä, mitä on tarkoituskin mitata
-muuttujien operationalisointi