PS2 Kehityspsykologisen tiedon vaikutus kasvatuskäytäntöihin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Kehityspsykologisen tiedon vaikutus kasvatuskäytäntöihin ja yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon

ULKOINEN MUOTO
- sujuvat lauseet
- loogisesti etenevä teksti
- systemaattisesti jäsennetty kokonaisuus

ESIMERKIT:
Miten yhteiskunta ja vanhemmat kohtaavat lapsen/nuoren
YHTEYS TEORIAAN
Ei riitä, että luettelee kaikki yhteiskunnan tarjoamat lapsiperheiden ja nuorten palvelut tai että toteaa miten vanhempien tulisi lasta kasvattaa. Esimerkit tulee liittää teoriaan, täytyy siis selittää, miksi tällaiseen toimintatapaan on päädytty. Mikä TIETEELLINEN tutkimustulos, teoria todistaa valitun menettelytavan toimivuuden vrt. arkitieto ”Lapselle ei kannata karjua”.

Et voi myöskään pelkästään luetella järjestyksessä kurssilla oppimiasi teorioita vaan lisäksi on siis osattava antaa esimerkkejä, miten tämä ”oppi” ja ”totuus lapsen kehityksestä” näkyy käytännön tasolla tai pitäisi näkyä.

Rakenteita, jäsennyksiä:

a) Sosialisaatioprosessi:
1.aste – perheen kasvatuskäytännöt
2. aste – päivähoito ja koululaitos
3. aste – yhteiskunta, kulttuuri
(voit esim. rakentaa esseesi pohtien perheen, päivähoidon, koululaitoksen ja yleisesti yhteiskunnan lainsäädännön vaikutuksia kehityksen ohjaamisessa)
3. asteen sosialisaatioprosessiin liittyviä näkökulmia
- voit vertailla mm. miten individualistinen ja kollektivistinen yhteiskunta eroaa kasvatuksessa > esimerkkejä eri kulttuuripiireistä esim USA- Japani (mihin Suomi sijoittuu), vertailua esim. muuhun Eurooppaan esim. Saksan tilanne kotiäitiyskulttuuri – työssäkäyvien naisten yhteiskunta -> yhteiskunnan järjestämä päivähoito
- erilaiset lastensuojelujärjestöt (Pelastakaa lapset, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomeen on nimetty myös ensimmäinen lapsiasiamies Maria-Kaisa Aula jokin vuosi sitten)
- lastensuojelulaki, sijoitukset ja huostaanotot
- lainsäädännössä suojaikärajat (sukupuolisuhteet, päihteet, liikenne, työelämä, viihde)
- perheiden ja lasten taloudellinen tuki: lapsilisät, opintotuet, yksinhuoltajakorotukset, äitiyspakkaus, äitiys- ja vanhempainrahakaudet, hoitovapaat, mahdollisuus hoitaa sairasta lasta
- subjektiivinen päivähoito-oikeus, jossa koulutetut hoitajat ja varhaiskasvattajat
- ilmainen peruskoulu
- iltapäiväkerhot
- koulukuljetukset, kouluruoka, kouluterveydenhoito
- 3. sektori (vapaaehtoisjärjestöt, myös valtio tukee näiden toimintaa) esim Nuori Suomi
- tasa-arvoinen yhteiskunta -> mikä on mahdollista tytöille, mikä pojille. sekä päiväkodeissa, että kouluissa voidaan toiminnassa korostaa sitä, että kaikki on mahdollista kummallekin sukupuolelle ja lainsäädännöllä pyritään takaamaan sukupuolten tasa-arvoinen kohtelu. Joskus järjestetään projekteja, joissa esim. pojille pyritään päiväkodissa tarjoamaan mahdollisuus ”energian purkuun” vauhdikkaiden leikkihetkien avulla. -> tätä voi pohdiskella…


b) kasvatusihanteet nousevat ihmiskäsityksestä (PS1 kurssi). Psykologiatieteen trendit näkyvät myös kehityspsykologisessa tutkimuksessa
- behaviorismi
käytöstä ohjaillaan palkkioilla ja rangaistuksilla, lasten ruumillinen kuritus, häpeärangaistukset -> nykyään lailla kiellettyä
- mallioppiminen: vaikutteita behaviorismista sekä kognitiivisesta näkemyksestä: sijaisvahvistaminen: palkkiot ja rangaistukset vaikuttavat, mutta mallin tarkkailija tekee myös omia tulkintoja -> sovellukset mm. elokuvien ja TV-ohjelmien ikärajat.
- kognitiivinen ihmiskäsitys: yksilö, myös lapsi on aktiivinen olento, joka ei vain passiivisesti matki tai ole ohjailtavissa. Oma tulkinta merkityksellinen. Esim. ydinminuus on sisäinen malli joka muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Minäkäsitys taas vaikuttaa monin tavoin yksilön käyttäytymiseen.

c) Varhaisten ihmissuhteiden merkityksen pohtiminen (Erikson, Daniel Stern, John Bowlby, Harlow, lastenkotilapsi esimerkit, susilapsi esimerkit, Lea Pulkkisen johtama ”Lapsesta aikuiseksi” .tutkimus) -> miten perhe ja yhteiskunta voi toimia, että varmistetaan turvallisen kiintymyssuhteen syntyminen ja mikä merkitys tällä perusturvallisuuden synnyllä on yksilön kehityksessä. Miten esim. kouluikäisen turvallisuuden tarve varmistetaan (iltiskerhot, kiusaamisen esto kamppanjat, verkkopalvelut, auttavat puhelimet)
- adoptioprosessissa vanhemmat haastatellaan ja valmennetaan tarkoin
- sijoituksissa ihanteena olisi, se ettei perhe vaihdu jatkuvasti
- päivähoidossa ihanteena olivat kestävät ihmissuhteet vrt. jatkuvasti vaihtuvat hoitajat
- pitkät äitiyslomat ja vanhempainvapaat pyrkivät mahdollistamaan turvallisen kiintymyssuhteen synnyn
- jo laitoksella vauva pääsee yleensä äidin syliin paljaalle iholle -> ensikontakti

d) vauvan / lapsen kyky ymmärtää < vs.> vauva on tabularasa, lapselta ”piilotellaan” asioita
- vauvallasynnynnäinen orientaatiorefleksi, suosii ihmiskasvoja, ihmisääniä, tunteiden yhteensoinnuttaminen, sosiaalinen mallintaminen -> neuvolat pyrkivät tukemaan varhaista vuorovaikutusta ja esim. äidin masennusta hoidetaan myös ”vauvan vuoksi”.
- aiemmin monista asioista vaiettu (kuolema, seksuaalisuus, ero, mielenterveysongelmat, perheväkivalta) < vs. > nykyään lapsille omia sururyhmiä, lapsia pyritään huomioimaan, jos joutuvat kohtaamaan lähisuhdeväkivaltaa vaikka vain näkijänä, perheissä, joissa on mielenterveysongelmia, myös lapsia pyritään tukemaan, lapsille on omia ryhmiä, joissa voivat purkaa kokemuksiaan vanhempien avioerosta, seksuaalisuudesta ja oikeudesta omaan kehoon puhutaan lastenkirjoissa ja ala-asteelta lähtien virallisten opetussuunnitelmien puitteissa.
- toisaalta ei odoteta lapselta aikuisen käytöstä esim. Piagetin teoria ajattelun kehittymisestä – lapsi ymmärtää asioita laadullisesti eri tavalla kuin aikuinen (esim. rikosoikeudessa ei samaa vastuuta kuin aikuisella) tunne-elämä: Ymmärretään, että lapsi ei pysty vielä samalla tavalla hillitsemään ja kontrolloimaan esim. kiukkupuuskiaan vrt. uhkaikä, kuin aikuinen.

e) vertaisryhmän / vertaissuhteiden merkitys -> miten perhe / yhteiskunta pyrkii tukemaan vertaisryhmäkontaktien syntyä (mahdollisuus leikkiin toisten lasten kanssa), miten taas ehkä säätelemään negatiivisten vertaissuhdevaikutusten syntyä. Myös tilaa identiteetin kehittymiselle (vrt. Marcia työstetty vai valmiiksi otettu/annettu identiteetti ja arvomaailmat esim. joissain maissa ajattelun- ja sananvapaus ei demokraattisesten yhteiskuntien luokkaa)

f) psyko-fyysis-sosiaalisuus: miten kehityksen eri osa-alueiden tukeminen tapahtuu (myös kehityksen holistisuus, eli kaikkien osa-alueiden kehitys on yhteydessä toisiinsa.
- esim. fyysis-motorisen kehityksen tuki: vauvamuskarit, -jumpat, -uinnit, -hieronnat, lasten ja nuorten liikunharrastukset, koulujen liikuntatunnit
- äitiysneuvolatoiminta: sikiön fyysisen kehityksen turvaaminen, vanhempien sosio-emotionaalinen valmentaminen vanhemmuuteen -> jaetaan kehityspsykologista tietoa keskusteluissa ja ”valistus”lehtisillä.
- lastenneuvolatoiminta: kehityksen ja kasvun monipuolinen seuranta ja tuki (ruokavalio, sairauksien ehkäisy…), perheen tilanteen seuranta
- koulukypsyystesteissä huomioidaan fyysis-motorinen, sosio-emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys
- liiikennesuunnittelussa (otetaanko tarpeeksi lapset huomioon ?)

g) Kognitiivisen kehityksen tuki
- tietoa sikiön varhaisista kyvyistä -> ultra-ääni ja aivotutkimukset -> koulutusohjelmia jo sikiöille !
- satujen lukeminen ja sadutus (kirjataan ylös lasten kertomuksia): muisti, syys-seuraussuhteet, ongelmaratkaisu, luovuus, tarkkaavaisuus, keskittymiskyky -> vaikutus myös muihin kehityksen osa-alueisiin
- vieraan kielen leikkikoulut -> huomattu, että lapsen kyky oppia kieltä on parempi kuin aikuisen, leikinomaisesti opetellaan alkeita
- oppimisen psykologinen tieto: pyrkimys muuttaa koululaitosta opettajajohtoisesta opiskelijakeskeiseen suuntaan (ps1 kurssi) esim. yhteistoiminnallinen oppiminen, tutkiva oppiminen, monipuoliset oppimisympäristöt. Vygotsky: lähikehityksen vyöhyke -> lasta tuetaan oppimisessa, kun tehdään yhdessä. Silloin pystyy parempaan kuin yksin pystyisi.
- erityisopetus, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, tukiopetus
h) temperamenttityypit: tiedostetaan, että kaikki ei välttämättä johdu vanhempien kasvatustyyleistä vaan lapset reagoivat maailmaan erilailla, koska heillä on synnynnäisiä eroja mm. tarkkaavaisuuden, aktiivisuuden, rohkeuden suhteen Temperanmenttieroja ei vältäämättä huomioida tarpeeksi: kulttuuri voi suosia vain yhdenlaista temperementtia vrt. työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään kuin tehtävään aktiivista, ulospäin suuntautunutta henkilöä

VOIT SIIS MYÖS POHTIA, MILLAINEN KEHITYSPSYKOLOGINE N TIETÄMYS JÄÄ KÄYTTÄMÄTTÄ JA LAITTAMATTA KÄYTÄNTÖÖN ts. millainen perhe-elämä tai yhteiskunta on lapselle huono kasvuympäristö
esim. liian kiireiset vanhemmat, työelämä vie kaiken energian, perheet eivät ehdi olla yhdessä
sosiaalisten verkostojen murtuminen (sukupolvet asuvat kaukana toisistaan ja perhe voi jäädä yksin selviämään arjesta)
taloudellinen eriarvoisuus, suoranainen köyhyys on haaste useissa lapsiperheissä
pitkät opiskeluajat ja opiskelijoiden heikko taloudellinen tilanne ei tee lasten hankkimista helpoksi